Rokotusten kohdentamisella pahimmille epidemia-alueille voitaisiin sairaaloiden kuormituksen kautta vaikuttaa myös koronaviruksen vuoksi asetettujen rajoitusten kestoon.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin toimitusjohtaja Juha Tuominen kertoo, että yhteys kulkee sairaaloiden kuormituksen kautta.

– Yksi rajoituksia ohjaava tekijä on sairaalakapasiteetti ja varsinkin tehohoidon ahdinko, joka heijastuu muuhun terveydenhuoltoon. Rokotusten kohdentaminen pahimmille alueille vähentää sairaalahoitoa ja johtaa siihen, että rajoituksia pystytään purkamaan aikaisemmin tai välttämään.

Tartuntakäyrän painaminen alaspäin tarkoittaisi siis vähemmän tai lyhytaikaisempia rajoituksia.

Husin kehittämisjohtaja Visa Honkanen kertoo konkreettisia lukuja.

– Tällä hetkellä meillä 50 prosenttia tehopotilaista on yli 60-vuotiaita. Rokotteet ovat sillä tavalla tehokkaita, että rokotettu ani harvoin sairastuu vakavasti. Jos siis yli 60-vuotias väestö saataisiin rokotetuksi korkean esiintyvyyden alueilla, se leikkaisi tehohoidon potilasmäärästä puolet.

Suoja vakavaa tautia vastaan syntyy noin kolmen–neljän viikon kuluessa ensimmäisestä rokoteannoksesta, ja jo kahdessa viikossa suoja on noin 80-prosenttinen.

– Voi sanoa, että sen jälkeen, kun kaikki on rokotettu, kolmen–neljän viikon kuluttua se väestönosa on ikään kuin suojassa tehohoidon tarpeelta, Honkanen sanoo.

Yli 70-vuotiaista suurin osa on jo rokotettu, mutta Honkasen mukaan yli 60-vuotiaita on Uudellamaalla rokottamatta vielä noin 100 000. Heidät rokottamalla tehohoitopotilaiden määrä alueella voitaisiin siis puolittaa.

– Ja jos lisäksi osattaisiin hakea kuumat alueet, joilla tartuntoja on kaikkein eniten, lukua saataisiin vielä alaspäin. Se, että tehohoitopotilaista 50 prosenttia on yli 60-vuotiaita, tarkoittaa, että on nuoriakin potilaita. He tulevat pääosin suuren esiintyvyyden alueilta. Jos sinne vielä pystyttäisiin kohdentamaan rokotteita, tulos olisi parempi. Se on merkittävän hyvä tapa säätää epidemian termostaattia alaspäin.

Rajoitukset kuormittavat taloutta

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on aiemmin laskenut rokotustahdin ja rajoitusten purkamisen vaikutuksia Suomen talouteen. EK:n laskelman mukaan kolmen kuukauden ero rajoitusten purkamisen ajankohdassa tarkoittaisi vähintään kahden miljardin euron eroa Suomen bruttokansantuotteessa.

Luottovakuutusyhtiö Euler Hermes puolestaan arvioi helmikuussa, että viikon myöhästyminen rokotuksissa syö Euroopan brutto­kansantuotteen kasvusta 0,4 prosenttiyksikköä.

EK kannattaa alueellisen vakavan epidemiatilanteen ottamista huomioon riskiryhmien rokottamisen rinnalla.

– Emme kyseenalaista riskiryhmien rokottamisen jatkamista valtakunnallisesti, mutta kun rokotemäärät kasvavat, kasvusta voisi ohjata enenevässä määrin hankalille epidemia-alueille, jotta joudutetaan myös talouden elpymistä samalla, kun pidetään hallussa epidemiatilannetta, sanoo EK:n johtaja Riikka Heikinheimo.

Pääministeri Sanna Marin on kertonut, että hallitus käsittelee rokotteiden painottamista pahimmille epidemia-alueille neuvotteluissaan keskiviikkona.

LUE MYÖS: