Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) mielestä sote-uudistuksen rahoitus on riittämätön.

Hus tiedotti tiistaina, että se arvioi sote-uudistuksen vähentävän palvelujärjestelmän rahoitusta paljon enemmän kuin lakiehdotuksen liitemateriaalissa sanotaan.

– Lakiehdotuksen liitemateriaalin mukaan Uudellamaalla olisi vuonna 2029 käytettävissä 230 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2020. Husin arvio rahoituksen supistumisesta koko Uudenmaan soten osalta on kuitenkin noin 400 miljoonaa euroa vuodessa, tiedotteessa sanotaan.

Hus-yhtymän osalta se tarkoittaisi yhteensä yli 100 miljoonaa euroa vuodessa.

Se vastaa 1 500 henkilötyövuotta.

Sairaanhoitopiirin mukaan Suomi käyttää huomattavan paljon vähemmän rahaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon kuin muut Pohjoismaat.

–Suomessa terveydenhuollon julkinen rahoitus on 6,9 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun se esimerkiksi Ruotsissa on 9,3 prosenttia.

Husin mukaan rahan jakaminen tarpeeseen pohjautuen on hyvä ja oikeudenmukainen tavoite, mutta sote-keskustelussa esitettyyn malliin se ei ole tyytyväinen.

– Sote-palvelujen rahanjako perustuu lähes 80 prosenttisesti THL:n tarvevakiointimalliin, joten pienikin virhe mallissa johtaa perusteettomaan rahanjakoon, sairaanhoitopiiri sanoo tiedotteessaan.

Tarvevakiointimallissa ei sen mukaan ole huomioitu kaikkia sairauksia, joiden hoidosta syntyy todellisuudessa merkittäviä kustannuksia.

– Näin kustannukset näyttävät todellista alhaisemmilta eikä tuleva sote-rahoitus riittäisi niiden kattamiseen. Muun muassa koronavirusepidemian kaltaisia kustannuksia ei huomioitaisi lainkaan.

Husin toimitusjohtaja Juha Tuominen kuvaa esimerkillä sitä, miksi Hus näkee mallin ongelmalliseksi:

75-vuotias Pirkko sairastaa sydänsairautta, jonka nykyaikainen hyvä hoito edellyttäisi läppävian korjausta. Se maksaa yhteiskunnalle 25 000 euroa. Tarvekertoimen laskukaava ei kuitenkaan ota huomioon läppävikadiagnoosia, koska se puuttuu tarvekertoimen laskennan perusteista. Hoidon kustannuksia ei siten huomioida rahoituksen jakoa määrittävissä kertoimissa.

– Tämä kannustaa pahimmillaan vaikuttavampien, mutta kalliiden hoitojen välttämiseen. Pirkon hoitoa saatetaan sinnitellä halvemmalla lääkehoidolla rahoitusvajeen vuoksi, Tuominen sanoo tiedotteessa.

Husin mielestä nykyisellään malli vaarantaa uusmaalaisten yhdenvertaisuuden.

– Pahimmillaan uusmaalaisten verot nousevat, mutta palvelut huononevat. Tarvevakiointimalli vääristää kannustimia ja ohjaa kansalaisia saatavuuden ja laadun heiketessä vähitellen eriarvoisesti vakuutusten piiriin, tiedotteessa sanotaan.

Hus ehdottaa sote-uudistuksen rahoituspohjaan neljää korjausta:

1. Sairausluokkia lisätään ja laajennetaan niin, että mukaan lasketaan todelliset isoja kustannuksia aiheuttavat sairaudet tilastollisten sairauksien aiheuttamien kustannusten lisäksi.

2. Tarvekertoimissa huomioidaan nykyistä paremmin alueiden erityispiirteitä, kuten esimerkiksi väestön ja kustannustason muutoksista tai maahanmuutosta aiheutuvia kustannustekijöitä.

3. Käytettyjen keskimääräisten kustannusten sijaan käytetään alueellisia kustannuksia siten, että tehokkuudesta riippumattomat kustannuserot tulevat huomioiduksi.

4. Opetusta ja tutkimusta koskeva rahoitus irrotetaan tarvevakiointikertoimilla jaettavasta rahoituksesta omaksi erillisrahoituksekseen.