Hus pyrkii edistämään eläviltä luovuttajilta tehtäviä munuaisensiirtoja perustamalla valtakunnallisen elävien luovuttajien koordinaattorin tehtävän.

Viime vuonna eläviltä luovuttajilta saatuja munuaisensiirtoja tehtiin Suomessa 32. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama tavoite on vähintään 55 siirtoa vuodessa.

Aiemmin Suomen laki on estänyt toisen munuaisen luovuttamisen henkilöltä, joka ei ole potilaan lähisukulainen tai asu samassa osoitteessa. Nyt munuaisen voi luovuttaa muukin kuin lähisukulainen, vaikkapa kaukainen sukulainen tai hyvä ystävä.

– Elävältä luovuttajalta saadun munuaisen ennuste on parempi kuin aivokuolleelta luovuttajalta saadun. Keskimäärin elävien luovuttajien munuaiset ovat nuorempia ja terveempiä kuin aivokuolleiden, kertoo nefrologian erikoislääkäri Ilkka Helanterä Husista tiedotteessa.

Vaikka sukulaissuhdetta ei munuaisen luovuttamista harkitsevalta enää vaadita, pitää kudostyypin olla kuitenkin sopiva. Lisäksi luovuttajan pitää olla perusterve, ja käydä edelleen läpi tarkat tutkimukset. Tutkimuksiin kuuluu myös psykiatrin arvio, jolla pyritään varmistamaan luovutuksen vapaaehtoisuus.

Uuden kudoslain myötä myös anonyymit luovutukset voivat olla tulevaisuudessa mahdollisia.

Valtakunnallinen elävien luovuttajien koordinaattori aloittaa työnsä huhtikuussa. Tehtävään on nimitetty sairaanhoitaja (YAMK) Jenni Kippola.

- Tärkeää uudessa elävien luovuttajien koordinaattorin työssä on terveydenhuollon ammattilaisten ja kansalaisten tietoisuuden lisääminen munuaisluovutuksen mahdollisuuksista, ja tätä kautta elävältä luovuttajalta tehtävien munuaissiirtojen määrän lisääminen, Kippola sanoo.

Kaikkiaan vuonna 2018 uuden munuaisen sai 238 ihmistä. Tähän saakka Suomessa siirroista alle 10 prosenttia on tehty elävältä luovuttajalta. Muissa Pohjoismaissa vastaava osuus on paljon suurempi.

Uutta munuaista odottaa jatkuvasti jo yli 500 ihmistä.