Diabetekseen sairastuneet eteläsuomalaiset lapset tulivat koronapandemian alussa hoitoon aiempaa huonokuntoisempina ja tarvitsivat aikaisempaa huomattavasti useammin tehohoitoa, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

Uuden lastensairaalan lasten teho-osastolla hoidettiin viime vuoden huhtikuun ensimmäisen ja lokakuun viimeisen päivän välillä 20 diabetekseen sairastunutta lasta vaikean ketoasidoosin tähden. Aikaisempina vuosina vastaavalla ajanjaksolla tällaisia potilaita on ollut keskimäärin kuudesta seitsemään, Hus tiedottaa.

Ketoasidoosi on hengenvaarallinen tila. Se syntyy useammin silloin, kun diabeteksen hoidon aloitus viivästyy.

Lasten tehohoitoisen diabeteksen yleistyminen ei johtunut koronaviruksen aiheuttamaan tautiin sairastumisesta, sillä lapsilta ei löytynyt viitteitä sairastetusta koronavirusinfektiosta. Vaikka diabetekseen sairastuneiden lasten määrä lisääntyi tarkastelujakson aikana hieman, se ei riitä selittämään, miksi tehohoitoon joutuneiden lasten määrä kasvoi huomattavasti.

– Diabetekseen sairastuneet lapset olivat ehtineet aikaisempaa huonompaan kuntoon ennen taudin tunnistamista, ja heistä useampi päätyi tehohoitoon, sanoo Uuden lastensairaalan lasten teho-osaston osastonylilääkäri Paula Rautiainen tiedotteessa.

Husista arvioidaan, että koronapandemian alkuvaiheen tiukat rajoitustoimet todennäköisesti nostivat lapsiperheiden kynnystä hakeutua hoitoon. Lisäksi terveydenhuollossa tapahtuneet nopeat muutokset saattoivat hidastaa lasten pääsemistä hoitoon. Vastaavia havaintoja on Husin mukaan tehty myös muualla maailmassa koronapandemian aikana.

– Tulokset haastavat terveydenhuollon ammattilaisia pohtimaan keinoja kohdentaa palvelut myös poikkeusaikana siten, että nopeaa hoitoa vaativien sairauksien hoitoon ei synny tarpeettomia viiveitä, sanoo erikoislääkäri Heli Salmi Uudesta lastensairaalasta tiedotteessa.

Tutkimus toteutettiin HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan ja Helsingin yliopiston yhteistyönä ja siinä hyödynnettiin professori Mikael Knipin johtamaa Suomen lasten epidemiologista diabetesrekisteriä. Tutkimusta rahoittivat Lastentautien tutkimussäätiö, HUS Lastentautien tutkimuskeskus sekä Suomen Akatemia.

Suomessa tyypin 1 diabetekseen sairastuu vuosittain noin 500 alle 16-vuotiasta lasta ja nuorta. Heistä noin kolmasosa on hoidossa Husissa.

Sairastumisen syitä ei vielä tunneta tarkasti, mutta siihen vaikuttavat sekä perinnölliset tekijät että ympäristötekijät, kuten virustaudit.

Diabeteksen puhkeamiseen viittaavia oireita ovat väsymys, jano, laihtuminen, runsas virtsaaminen, ja myöhemmässä vaiheessa vatsakipu, oksentelu ja tiheä hengitys.

Diabeteksessa haima lakkaa tuottamasta insuliinia, jolloin ilman insuliinihoitoa kehittyy hengenvaarallinen nestetasapainon häiriö ja happojen kertyminen elimistöön eli ketoasidoosi. Diabetekseen viittaaviin oireisiin tulee reagoida heti: oireista kärsivä lapsi tarvitsee viipymättä arviota terveydenhuollossa.

– Äkillisesti sairastunut lapsi tarvitsee arviota ja hoitoa samalla tavoin kuin ennen pandemiaa. Pelkkä koronavirustesti ei korvaa terveydenhuollon ammattilaisen arviota sairaan lapsen hoidon tarpeesta, sanoo erikoislääkäri Santtu Heinonen tiedotteessa.