Maailmalla on kuollut ainakin 3 000 terveydenhuollon ammattilaista koronavirustartunnan vuoksi, selviää Amnestyn heinäkuussa julkaisemasta raportista.

Asiantuntijoiden mukaan luku on varovainen arvio ja kuolleita on todennäköisesti enemmän. Arvio perustuu 79 eri maasta kerättyyn tilastotietoon. Eniten terveydenhuollon työntekijöitä on kuollut Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Venäjällä.

Italian Lääkäriliiton keväällä tekemän selvityksen mukaan suurin osa koronaan kuolleista lääkäreistä on ollut miehiä.

Keväällä uutisoitiin myös kahden suomalaisen mieslääkärin kuolleen koronavirusinfektioon.

Raportin mukaan ammattilaisiin kohdistuu myös paljon henkistä ja fyysistä väkivaltaa ja syrjintää, koska heidän pelätään levittävän koronavirustartuntaa. Tämä aiheuttaa raportin mukaan monille ammattilaisille ahdistusoireita ja masennusta.

Keväällä myös hoitajien kansainvälinen järjestö (International Councel of Nurses, ICN) kertoi , että sen verkoston kautta on tullut ”erittäin huolestuttavia” viestejä, että koronan vastaisen kamppailun etulinjassa työskenteleviin terveydenhuollon ammattilaisiin on kohdistettu epidemian aikana monenlaista väkivaltaa.

– Hoitajat tekevät työtään suuressa riskissä saada covid-19-tartunta potilailtaan, mutta on täysin mahdoton hyväksyä sitä, että hoitajien pitää lisäksi pelätä fyysistä väkivaltaa työmatkoillaan, hoitajajärjestön johtaja Howard Catton sanoi.

Lähes jokaisessa tutkimuksessa mukana olleessa maassa raportoitiin puutteita suojavarusteissa. Ongelmiin on törmätty myös Suomessa.

– Sairaanhoitajaliiton kyselyn mukaan suojavarustepula johti pahimmillaan siihen, että laitoshuoltaja saattoi joutua käymään koronaepäiltyjen ja -positiivisten potilashuoneissa ilman suojavarusteita, kertoo Mariko Sato, Amnestyn Suomen osaston talous- ja sosiaalioikeuksien asiantuntija tiedotteessa.

– Joissain tapauksissa henkilöstö hankki suojavarusteita omilla rahoillaan. Suojavarustepulaa ilmeni kuukausikaupalla. Tällaista ei saisi tapahtua. Viranomaisten tehtävänä on tarjota työntekijöille riittävät suojavarusteet tarpeettomien riskien vähentämiseksi. On selvää, ettei tässä onnistuttu riittävän hyvin, Sato toteaa.

Useissa maissa lääkäreitä tai hoitajia on irtisanottu sen jälkeen, kun he ovat osoittaneet mieltään varustepulasta. Pahimmillaan viranomaiset ovat syyttäneet hoitajia ja lääkäreitä valeuutisten levittämisestä, mikä on johtanut pidätyksiin ja syytteisiin esimerkiksi Egyptissä ja Venäjällä.

Suomessa hoitohenkilöstöllä teetettiin pitkiä työpäiviä ja saatettiin siirtää uusiin työtehtäviin. Samaan aikaan, kun työntekijät joustivat, heidän vuosilomiaan saatettiin lykätä tai jäädyttää.

– Monet olivat raskaan koronakevään jälkeen epätietoisia, onko heillä lainkaan kesälomaa tänä vuonna. Työn kuormittavuus on joiltain osin ollut kohtuutonta, Sato toteaa.

Amnesty kannustaa hallituksia arvioimaan epidemian aikaisia toimiaan kriittisesti ja puolueettomasti, jotta tulevista pandemioista selvitään ihmisoikeuksia kunnioittaen.

Lue myös: