Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (VSSHP) jatkaa hukan tunnistamista myös tänä vuonna.

Helmikuussa käynnistyvässä projektissa hukan tunnistaminen painottuu poliklinikkatoimintaan.

Viime vuonna piiri pilotoi hukan tunnistamista vuodeosastoilla ja päivystystoiminnassa. Tulokset olivat rohkaisevia.

Työntekijät käytävällä vastaan tullessaan huikkaavat, että ’tänään en ole tehnyt hukkaa”.

– Moodi on jäänyt päälle. Monet vastuuhenkilöt ovat kertoneet, että työntekijät käytävällä vastaan tullessaan huikkaavat, että ”tänään en ole tehnyt hukkaa”, iloitsee suunnittelija Riikka Maijala Tyksistä.

Maijala ohjaa VSSHP:n hukkahankkeita kollegansa Sini Elorannan kanssa. Hänen mainitsemansa moodi on oleellinen projektin onnistumisen kannalta: Hukan tunnistamisen tapahduttua mietitään, miten hukka vaikuttaa. Tavoite on, että tunnistusprojektin jälkeen tunnistaminen jää osaksi työntekijöiden arkea.

Lääkärille käypä työkalu

Hukan tunnistaminen kumpuaa terveydenhuollossa yleistyvästä lean-ajattelusta, jossa keskeistä on pohtia, mikä toiminnassa tuo lisäarvoa asiakkaalle.

– Hukkaa on kaikki, mikä ei tuo lisäarvoa tai ei ole keskeistä tekemisen kannalta, Maijala kiteyttää.

Menetelmä on kehitetty Britanniassa kirjallisuuskatsausten pohjalta, pilotoimalla ja täydentämällä listaa.

Hukkatunnistin on lista erilaisista hukista. Listaan ruksitaan havaitut hukat työajan käytössä, toimenpiteiden tarpeellisuudessa, ylipäänsä toiminnan järkevyydessä.

Hukkatunnistimessa on useampi osio, joiden avulla tarkastellaan toiminnan eri osa-alueita. Hukan arvioinnista vastaa lääkärin ja sairaanhoitajan muodostama työpari.

Tunnistin ei tule koskaan valmiiksi, sanoo arviointiylilääkäri Tuija Ikonen Tyksistä. Siksi tunnistamisen jääminen elämään työyhteisössä on tärkeää.

Ikosen mielestä hukkatunnistin on oiva apu lääkärin käytännön työssä.

– Se ei tarkastele vain prosessia, vaan siihen liittyy selkeitä kliinisiä kysymyksiä: hoitohaittoja, komplikaatioita ja infektioita, Ikonen luettelee.

Hukkatunnistin helpottaa keskustelua

Hukkatunnistin on mahdollistanut eri ammattiryhmien välisen neutraalin keskustelun asioista, jotka eivät ehkä muuten tule työyhteisössä puheeksi hienotunteisuussyistä tai toisen ryhmän autonomian kunnioittamisen takia.

– Tunnistimen avulla voidaan nostaa käytäntöjä keskusteluun ja ehkä siten saada selvyyttä, miksi jokin käytäntö kannattaa, Ikonen sanoo.

Toinen näkyvä hyöty liittyy hukan poistumisen myötä mahdollisesti vapautuvaan työaikaan.

– Kiireen tuntu ja työpaine voivat vähetä, ja kun voimavarat voidaan laittaa oleelliseen, työn mielekkyys kasvaa.

Työaikaan liittyvä hukka olikin yksi merkittävimmistä, mitä VSSHP:n projektista viime vuonna löytyi.

Esimerkiksi eräässä yksikössä kolmen tarpeettoman nestelistan ylläpitämisestä kertyi päivässä 1,5 tuntia ja viikossa 10,5 tuntia ylimääräistä työtä.

– Vuositasolla se olisi yhden hoitajan kolmen kuukauden työpanos, Maijala havainnollistaa.

Konkreettinen hyöty kiinnostaa

Riikka Maijala korostaa, että hukan tunnistaminen edellyttää yksikön johdon täyttä tukea ja sitoutumista. Samaa mieltä on Tuija Ikonen.

– Riittää, että johto ilmaisee tukensa hukkatunnistimen käytölle. Se on tyypillinen etulinjan työkalu, jonka käytössä ja arvioinnissa potilasrajapinnassa työskentelevä henkilöstö on asiantuntijoita, Ikonen sanoo.

– Oleellista on, että kaikki ammattiryhmät ovat mukana käytössä. Muuten hukkatunnistimen käyttö jää vajaaksi.

Hukkaa tunnistetaan useissa yksiköissä eri puolella Suomea. VSSHP on tutustunut niin Lapin sairaanhoitopiirin hukkajahtiin kuin Eksoten hukan tunnistamiseen.

VSSHP:n kokemukset viimevuotisesta hukan tunnistamisesta olivat niin hyviä, että osallistujien löytäminen uuteen projektiin oli helppoa. Mukana on jälleen yksiköitä niin yliopistosairaalasta, alueellisesta erikoissairaanhoidosta ja perusterveydenhuollosta.

– Sana on kiirinyt. Näyttää siltä, että nimenomaan hyvin konkreettinen tapa hyödyntää lean-ajattelua kiinnostaa, Riikka Maijala sanoo.