Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan julkaisemassa raportissa käsitellään palvelu- sekä ohjelmistorobotiikan käyttöönoton vaikutuksia terveydenhoitoon.

Raportissa esitellään palvelu- ja ohjelmistorobotiikan tarjoamia mahdollisuuksia ja Suomesta löytyviä esimerkkejä robotiikan onnistuneesta käyttöönotosta sote-palveluissa sekä arvioidaan robotiikan mahdollistamia säästöjä.

”Tällä hetkellä hoitotyöntekijän viisipäiväisestä työviikosta välitöntä potilastyötä on arviolta alle kolme työpäivää. Nykyisin saatavilla olevaa robotiikkaa hyödyntämällä voisimme nostaa hoitajien potilastyön osuutta lähes neljään työpäivään. Voisimme myös saavuttaa tämän hoidon laadun kärsimättä”, sanoo raportin tehnyt tohtorikoulutettava Pasi Hänninen tiedotteessa.

Väestön ikääntyminen lisää hoitohenkilökunnan työtaakkaa. Palvelurobotiikka voisi tarjota esimerkiksi ikääntyneille mahdollisuuden laadukkaampaan elämään ilman tarvetta hoitohenkilökunnan lisäämiseen.

Koronapandemian aikana myös ohjelmistorobotiikka on osoittanut hyödyllisyytensä. Esimerkiksi Turun kaupungin Leila-ajanvarausrobotti jakaa rokotusaikoja tekstiviestillä yksi ikäryhmä kerrallaan ja testitulosrobotti ilmoittaa testatuille tuloksen automaattisesti tekstiviestillä. Turun kaupunki arvioi ohjelmistorobotiikan avulla syntyvän säästöjä 4–5 henkilötyövuotta.

”Sote-palveluiden kustannuksista 50–60 prosenttia on henkilöstökuluja. Uuden sukupolven tekoälytuetut tietojärjestelmät, automaatio ja robotiikka eri muodoissaan tulevat olemaan keskeisessä asemassa myös sote-aloilla. Parhaimmillaan ne lisäävät merkittävästi alan tehokuutta. Tähän asti sote-ala on ollut selvästi jäljessä muista palvelualoista robotiikan hyödyntämisessä”, sanoo digitaalisten palvelualustojen Unesco-professori Pekka Neittaanmäki tiedotteessa.