Hoitotyö on muuttunut yhä enemmän aivoja kuormittavaksi, mikä heikentää työn sujumista ja työntekijän vointia.

Työterveyslaitos selvitti yhdessä Satakunnan sairaanhoitopiirin kanssa, miten aivotyön sujuvuutta eli kognitiivista ergonomiaa voisi parantaa.

Hoitajien ja lääkärien aivoja työssä rasittavat turhaan esimerkiksi lukuisat keskeytykset, useat samanaikaiset tehtävät, työskentely puhehälyssä ja useiden asioiden pitäminen muistissa samaan aikaan.

Satakunnassa kehittämishankkeeseen osallistuivat yhtymähallinnon lisäksi keuhkosairauksien poliklinikka, naistentautien- ja äitiyspoliklinikka, korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikka, silmätaudit, päivystystoiminta sekä yleissairaala-psykiatrian poliklinikka ja osasto M0.

Hankkeessa kävi ilmi, että hoitotyön kognitiivista ergonomiaa voi melko pieninkin keinoin parantaa. Tarpeeton aivokuorma vähenee, kun työolosuhteita muokataan se silmällä pitäen.

Se vaatii työn suunnittelua siten, että se on sopusoinnussa ihmisen tiedonkäsittelykyvyn ja sen rajoitusten kanssa.

Mitä Satakunnassa sitten muutettiin?

Työterveyslaitoksen erikoistutkija Virpi Kalakoski kertoo esimerkkejä.

Satakunnassa kiinnitettiin huomiota työrauhaan hoitohuoneissa. Niitä ei esimerkiksi kannata käyttää paikkana, joissa useiden ihmisten tarvitsemia välineitä säilötään.

– Ylimääräiset tarvikkeet ja varusteet siirrettiin pois, koska lääkärin keskittyminen herpaantuu aina, kun joku tulee kesken hoitotilanteen huoneeseen. Häiriötilanteessa virheen mahdollisuus kasvaa, Kalakoski sanoo.

Lääkärien työtä muutettiin myös siten, että he siirtyivät työtapaan, jossa aina sanelun lopussa lääkäri kertoo potilaan hoidon jatko-ohjeet.

– Siitä yhdestä lauseesta sanelun lopussa on todella paljon hyötyä. Hoitajan tai sihteerin ei tarvitse kysyä lääkäriltä, mitä vastaanotolle tulevan potilaan kanssa pitää tehdä, Kalakoski sanoo.

Satakunnassa sovittiin myös, että sanelujen aikana vallitsee hiljaisuus. Kun lääkäri sanelee, häntä ei keskeytetä.

– Kehittämishankkeeseen osallistuneet kokivat, että tällaiset yhteiset pelisäännöt säästävät aikaa.

Punainen lanka hoitotyön aivokuorman pienentämisessä on turhien keskeytysten minimointi.

Puhelinsoittoja ja käyntejä toimenpidehuoneissa saatiin Satakunnassa vähennettyä muun muassa käyttämällä huoneiden väliseen kommunikointiin SPARK-järjestelmää ja sen ryhmäviestitoimintoa.

Erikoistuvat lääkärit tarvitsevat neuvoja, mutta eivät joka hetki. Nykyisin he listaavat useamman neuvoa vaativan asian ja kysyvät niistä kaikista kerralla.

Joissakin yksiköissä oli haasteena lääkärin tavoittaminen. Ongelmaa ratkaistiin sopimalla lääkärille konsultointiaika, esimerkiksi heti työvuoron alkuun.

Hoitajan konsultaatiot päätettiin kirjata lääkärin työlistalle, HOI-lehdelle.

Tietojen kirjaaminen oikein puhehälyn keskellä voi olla vaikeaa. Tätä ongelmaa ratkaistiin siirtämällä kirjaamiseen käytetty kone rauhalliseen tilaan.

– Joissakin yksiköissä ei löydetty tätä toimintoa varten hälytöntä tilaa, vaan päädyttiin käyttämään kirjaamisen aikana kuulosuojaimia. Ne ovat merkki muille siitä, että henkilö tekee keskittymistä vaativaa työtä.

Erikoistuvat lääkärit tarvitsevat neuvoja, mutta eivät joka hetki.