Työsuojelurahasto palkitsi tänään 5000 euron tunnustusstipendillä kolme hanketta, jotka ovat tuoneet uutta tietoa suomalaisen työelämän kehittämiseen.

Yksi palkituista oivalluksista vähentää hoitotyön aivokuormaa. Kyseessä on Satakunnan sairaanhoitopiirissä kehittämishanke nimeltä Kognitiivisen ergonomian parantaminen hoitotyössä.

Työsuojelurahaston tunnustusstipendit eivät ole ihan jokavuotista juhlaa; edellisen kerran niitä jaettiin kymmenen vuotta sitten vuonna 2009.

Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämishanke osoitti, että hoitotyö on korostuneesti aivotyötä, jossa painottuvat kognitiiviset eli tiedonkäsittelyn vaatimukset. Toistuvat keskeytykset osoittautuivat kuormittavimmaksi tekijäksi.

Hanke osoitti, että hoitotyön aivokuormaa voi onnistuneesti taltuttaa kognitiivisen ergonomian keinoin.

Työhyvinvointipäällikkö Katri Mannermaa etsi keinoja tilanteen korjaamiseksi ja löysi Työterveyslaitoksen Aivotyö toimivaksi -menetelmän. Työterveyslaitoksen asiantuntijat muokkasivat menetelmän hoitotyöhön sopivaksi.

Aivotyöpajoissa sovittiin uusista toimintavoista, joiden avulla työtä voi sujuvoittaa ja aivokuormaa keventää.

Muut Työsuojelurahaston tunnustusstipendin saaneet ovat Jyväskylän yliopiston tutkimushanke Ikääntyneiden työurat – työssä jatkaminen ja eläkkeellä työskentely (JATKIS) ja Tessa Horilan väitöstutkimus Vuorovaikutusosaamisen yhteisyys työelämän tiimeissä.

Jatkis-hankkeessa tehtiin kysely yliopistosairaalassa työskenteleville yli 50-vuotiaille hoitajille heidän aikomuksistaan siirtyä eläkkeelle ja työskennellä eläkkeellä.

Kyselyyn vastanneista merkittävä osa oli halukkaita jatkamaan työskentelyä nykyisessä ammatissa 63 ikävuoden jälkeen. Hoitajat kuitenkin tiesivät eläkeuudistuksesta varsin vaihtelevasti. Lisäksi he kokivat muutokset kielteisinä.

– Eläkeuudistuskeskustelua on käyty pitkälti kansantalouden näkökulmasta. Rinnalle kaivattaisiin yksilöllisempää lähestymistapaa. Ikääntyvät työntekijät tarvitsevat erityisesti lisää tietoa eläkeuudistuksen tuomista muutoksista ja sen tarjoamista vaihtoehdoista eläkkeelle jäämisen ja työssä jatkamisen kannalta, KTT Monika von Bonsdorff sanoo.

Tutkijan mukaan eläkeuudistuksen halutut vaikutukset jäävät vähäisiksi, mikäli eläkeikää lähestyvät eivät tunne uudistuksen kannustinpiirteitä.

– Eniten työntekijät olivat saaneet tietoa mediasta. Heille pitäisi tarjota enemmän tietoa niin työpaikan kuin ammattijärjestön ja eläkekassan kautta, Bonsdorff sanoo Työsuojelurahaston tiedotteessa.

Tutkimuksessa pilotoitiin yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa kehitetty työkalu pohjustamaan ikääntyvien työntekijöiden eläkeaikaista työskentelyä.