Potilaan terveys- ja hoitosuunnitelman teko saa uutta pontta. Kansallinen työryhmä on määritellyt suunnitelmalle sisältöalueet.

Uusi terveydenhuoltolaki edellyttää terveys- ja hoitosuunnitelman tekemistä tarvittaessa kiireettömissä hoidoissa. Suunnitelmaa voivat tarvita esimerkiksi pitkäaikais- ja monisairaat.

Hoitosuunnitelma kokoaa yhteen potilaan kannalta keskeiset terveysongelmat ja niiden hoidon riippumatta siitä hoidetaanko niitä terveyskeskuksessa, työterveyshuollossa tai keskussairaalassa. Lähtökohtana on, että potilas on aktiivisesti mukana oman hoitonsa suunnittelussa ja tavoitteiden asettamisessa.

– Odotamme, että terveys- ja hoitosuunnitelma otetaan laajaan käyttöön terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Siitä tulee työväline myös kansalaisen omahoidon ja terveyskäyttäytymisen edistämiseen sähköisten terveyspalvelujen kehittyessä, THL:n ylilääkärinä työhön osallistunut Jorma Komulainen sanoo.

Hoitosuunnitelmien laajaa, hoitopaikasta riippumatonta käyttöönottoa helpottaa yhtenäinen tietosisältö, jonka tekninen toteutus tietojärjestelmiin tapahtuu vuoteen 2014 mennessä.

Terveys- ja hoitosuunnitelman sisältöä on kehitetty ja pilotoitu 61 paikkakunnalla.

– Hoitosuunnitelma voi parhaimmillaan toimia potilaan karttana kohti parempaa vointia, lisätä hoitomyönteisyyttä ja omahoitoon sitoutumista, kertoo terveyskeskuslääkäri Päivi Linnanen Lahdesta.

Suunnitelman käyttö tuo Linnasen mukaan kustannustehokkuutta, kun ylimääräiset käynnit vähenevät ja aikaa vapautuu muuhun potilastyöhön.

Hoitosuunnitelma auttaa potilasta ja ammattilaisia pysymään ajantasalla tilanteessa, jossa potilasta hoitaa useampi työntekijä. Hoitosuunnitelmasta potilas saa tiedon, mitä tehdä ja kehen olla yhteydessä ongelmien ilmetessä.

Julkaisun Rakenteinen terveys- ja hoitosuunnitelma ovat laatineet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sosiaali- ja terveysministeriö, Potku-hanke, Duodecim ja useat asiantuntijat yhdessä.