Tekoäly jättää tuhannet työttömiksi. Se korvaa lääkärit ja tekee diagnoosin silmänräpäyksessä.

Edelliset lauseet ovat usein toisteltuja väitteitä tekoälyn vaikutuksista.

Miten totta nuo väitteet ovat ja toteutuvatko ne koskaan?

Tekoälypuheessa on paljon ylimääräistä hypeä, ja siksi siihen liittyvien odotusten kanssa kannattaa olla realistinen. Iso osa tekoälyratkaisuista on vielä varsin yksinkertaisia, ja tekoäly pystyy vain siihen, mihin se on opetettu.

Vaikka tekoälyllä on rajoituksensa, sen sovelluksista on syytä olla kiinnostunut. Tekoäly ja koneoppiminen avaavat uusia eettisiä pohdintoja myös lääketieteessä. Nämä pohdinnat on hyvä käydä ennen kuin tekoäly on laajasti käytössä – silloin, kun asioihin voi vielä vaikuttaa.

Tekoälyprojektit ovat monimutkaisia, aikaa vieviä ja hyvin kalliita. Niissä ei kannata olla mukana vain siksi, että ala on hypetetty. Pitäisikin osata valita kohteet, joissa tekoälystä on hyötyä.

Liialliset odotukset tekoälylle eivät ole kenenkään etu. Tätä mieltä ovat myös tekoälyratkaisuja tuottavat yritykset. Hehkutuksen vaarana on, että odotukset kohoavat liian isoiksi ja johtavat pettymykseen.

Iso osa meistä käyttää jo nyt tekoälyratkaisuja esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Siellä algoritmit rakentavat meille kuvaa todellisuudesta valitessaan, mitä uutisia ja tietoja näyttävät meille. Lääkäreille on myös tarjolla koneoppimiseen perustuvia sovelluksia, jotka ovat diagnostiikan tukena.

Sosiaalisen median erilaiset algoritmit ovat vaikuttaneet vaaleihin monissa maissa, näkyvimmin Yhdysvaltain presidentinvaaleissa. Niillä saattaa olla iso merkitys demokratioiden toimivuudelle ja kehitykselle.

Onko lääketieteen ja sosiaalisen median algoritmeillä jotain yhteistä? Ne toimivat eri asioiden parissa, mutta toimintaperiaatteiltaan koneet tekevät samoja asioita eli järjestävät isoja datamassoja niille annettujen ohjeiden mukaan.

Siksi on tärkeää, kuka ja miten tekoälyä opettaa. Algoritmiin sisällytetyt asiat pitää myös pystyä jäljittämään, jotta tekoälyyn pohjaavat päätökset voi perustella uskottavasti.

Esimerkiksi amerikkalaisessa suuressa sairaalassa käytössä olevaa tekoälyä ei voi noin vain ottaa Suomeen käyttöön, koska hoitokäytännöt ja potilaat ovat erilaisia.

Olisikin hyvä, että myös Suomessa ja koko Euroopassa oltaisiin mukana kehittämässä tekoälyratkaisuja terveydenhuoltoon. Näin suomalaiset ja eurooppalaiset hyvät hoitokäytännöt tulisivat mukaan myös tekoälyalgoritmeihin.

On ikävä tilanne, jos vaikkapa Yhdysvaltain yksityissairaaloiden ratkaisut alkavat luoda normia tekoälyn hyödyntämiselle terveydenhuollossa.

Sosiaalista mediaa amerikkalaisyhtiöt dominoivat. Toivon mukaan terveydenhuollon ratkaisut eivät keskity yhtä vahvasti.

Twitter: @Niemelaanna

Kirjoittaja on Mediuutisten päätoimittaja.

.

Kirjoitus on julkaistu 24.11.2017 Mediuutisten numerossa 41/2017.

Koko lehti on luettavissa Mediuutisten Summa-palvelussa. Lehden tilaajilla on maksuton lukuoikeus.