Lähes kolmasosa suomalaisista olisi valmis lähtemään lääketieteelliseen hoitoon myös ulkomaille, jos Suomi soveltaisi EU:n potilasdirektiiviä nykyistä täsmällisemmin. Erityisesti syöpähoidot ja hampaidenhoito kiinnostavat suomalaisia.

Tulokset käyvät ilmi kyselystä, jonka Taloustutkimus ja lakiasiaintoimisto Avance tekivät Hyvinvointiala ry:n toimeksiannosta lokakuun puolivälissä. Verkkokyselyssä vastaajia oli runsaat 1 700.

Kiinnostus hoitoon ulkomailla vaihteli merkittävästi alueittain. Kiinnostuneimpia olivat pääkaupunkiseudulla, Vaasan seudulla ja Kemi-Tornion alueella asuvat vastaajat.

Kiinnostuneiden osuus nousi entisestään, jos Suomessa on hoitojonoa asiakkaan tarvitsemaan lääketieteelliseen hoitoon. Moni vastaaja oli valmis hakemaan ulkomailta jopa yleislääkärin hoitoa.

EU hyväksyi potilasdirektiivin jo vuonna 2011. Direktiivi takaa potilaan oikeuden saada korvaus, jos hän hankkii terveyspalveluita toisesta EU- tai ETA-maasta. Suomessa direktiiviä on tulkittu varsin tiukasti. Ilman Kelan myöntämää ennakkolupaa potilas saa korvausta vain murto-osan kustannuksista, joita on syntynyt ulkomailla tehdystä hoidosta.

Euroopan komissio käynnisti jo vuonna 2015 niin kutsutun rikkomusmenettelyn, koska se katsoo Suomen tulkinnan rikkovan potilasdirektiiviä. Komission mielestä Suomen tulisi korvata ulkomailla tehtyä hoitoa enimmäismäärään, joka vastaavan hoidon tuottamisesta olisi aiheutunut Suomen julkisessa terveydenhuollossa.

Suomi on lykännyt kerta toisensa jälkeen oman tulkintansa muuttamista. Juha Sipilän (kesk) hallituskaudella Suomi vetosi muun muassa meneillään olevaan sote-uudistukseen, joka sittemmin kaatui. Sanna Marinin (sd) hallitus ei ole ainakaan vielä käynnistänyt toimia tulkinnan muuttamiseksi, eikä uusimmassa sote-lakiluonnoksessa ole ollut perusteluja direktiivitulkinnan mahdollisesti aiheuttamista muutoksista.