Pandemia-aika on pahentanut jo ennestäänkin ilmassa ollutta hoitajapulaa. Hoitajien houkuttelemiseksi on julkisuudessa esitetty monia keinoja, mutta toistaiseksi alan vetovoima vaikuttaa heikolta.

Sote-alan sijaisrekrytointia tuottavan Sarastia Rekryn (SaRe) toimitusjohtaja Jaana Jantolan mielestä ongelmavyyhtiä ei pystytä enää ratkaisemaan yksittäisillä toimilla kuten opiskelijapaikkoja lisäämällä, vaan nyt tarvitaan rakenteellisia muutoksia.

”Ei riitä, että muutetaan palkkarakennetta, lisätään kansainvälistä rekrytointia ja koulutuspaikkoja, vaan työtehtäviä pitää edelleen pohtia: kuka tekee mitäkin ja missä. Hoitajamääräkään ei voi määrättömästi kasvaa”, Jantola sanoo yrityksen tiedotteessa.

Hoitoalan vuokratyöyrityksen näkökulmasta korona ei ole juurikaan muuttanut mitään, toimintamallit ovat olleet jo valmiiksi joustavia:

”Asioita tehdään keikkatyössä aina tilanteen mukaan, palvelu on tehtävänimike- ja toimialariippumatonta, mutta viestittäviä ja tulkittaviakin asioita on tullut eteen paljon ja nopeasti”, Jantola kertoo.

Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet asenteissa.

”Suhtautuminen työhön on muuttumassa. Yhä useammat haluavat valita itse missä, milloin ja kuinka paljon töitä tekevät.”

Hoitajapulassa on tärkeää, että kaikki, jotka voivat ja haluavat tehdä hoitoalan töitä voivat tehdä niitä helposti ja ketterästi.

”Konkreettisesti tämä tarkoittaa sitä, että vaikka haluaisit tehdä yhden vuoron puolessa vuodessa tai intensiivisesti kaksi kuukautta, se on mahdollista.”

Palkka joka perjantai

Vuoden alusta asti SaRessa kaikki keikkatyöläiset ovat olleet yrityksen kehittämän Palkka Joka Perjantai -konseptin (PJP) piirissa.

”Meillä kaikki keikkatyöhön liittyvä byrokratia tehdään ”yhdeltä luukulta” eli samasta järjestelmästä, työsopimuksista lähtien, ja se helpottaa työpaikan vastaanottamista. Keikkatyöstä halutaan palkka yleensä nopeasti tilille. Meillä tuntitekijöiden palkkapäivä on aina seuraavan viikon perjantaina. Tämä on kilpailuvaltti, johon monien työnantajien järjestelmät ja prosessit eivät taivu”, toimitusjohtaja Jantola kertoo.

Tämä on tärkeää etenkin sille 60 prosentille keikkatyöntekijöistä, jotka tekevät hoitoalan keikkoja saadakseen lisäansioita. He ovat yleensä vaikkapa opiskelijoita tai eläkeläisiä

Hyvinvointialueet muuttavat sote-pelikentän

Tammikuussa pidetään Suomen ensimmäiset aluevaalit, joissa valitaan aluevaltuustot hyvinvointialueille. Tähän asti kuntien vastuulla on ollut sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoiminnan järjestäminen. Jatkossa niistä vastaavat hyvinvointialueet. Hyvinvointialueella on itsehallinto, ja ylintä päätösvaltaa alueen asioissa käyttää aluevaltuusto.

Jaana Jantola odottaa uusien hyvinvointialueiden tuloa. Suunnittelu helpottuu uusien hyvinvointialueiden kautta, kun toimijat vähenevät.

”Ihmiset eivät varmasti tiedosta kovin hyvin vaalien merkitystä. Äänestäjä todennäköisesti pohtii vaaleja omasta tilanteestaan lähtien: missä se terveyskeskus tulee olemaan ja mistä tulee hammashoidon palvelut.”