Hoitajapula on Suomessa pahentunut entisestään, ja kesän aikana jo 60 prosenttia alan työnantajista kertoi rekrytointivaikeuksista. Ongelmia on eri puolilla maata. Hoitajapulan vuoksi satoja hoivakotien asiakaspaikkoja on suljettu tai jätetty avaamatta.
Käytännössä hoitajapula on johtanut tilanteisiin, joissa hoivakodit eivät voi ottaa uusia asiakkaita tai asiakaspaikkoja on tyhjillään, koska hoivakoti ei pysty palkkaamaan tarpeeksi hoitajia. Kunnat taas saattavat joutua venyttämään viranomaispäätöksiä hoivan tarpeesta tai vanhukselle ei pystytä osoittamaan hoivapaikkaa kotikunnasta.
”Huhtikuussa 2023 tulevat voimaan kiristyvät hoitajamitoitukset täysimääräisinä. Jos mitään ei tehdä hoitajapulan suhteen, hoivapaikkojen määrä Suomessa vähenee”, arvioi johtaja Arja Laitinen Hyvinvointialan liitosta.
Hoitaja- ja sosionomikoulutusten aloituspaikkoja pitäisi nopeasti lisätä, alan pito- ja vetovoimaa parantaa ja viranomaistulkintoja yhdenmukaistaa.
”Jos mitään ei tehdä, siirtymäaikaa hoitajamitoituksessa pitää tällä menolla venyttää”, Laitinen arvioi Halin tilaisuudessa torstaina.
Lisäksi Suomi tarvitsee järeää työperäistä hoitajien maahanmuuttoa.
”Suomi tarvitsee kymmeniä tuhansia hoitajia työperäisenä maahanmuuttona vuoteen 2030 mennessä. Ja silti tämä olisi vain kymmenesosa hoitajatarpeesta”, arvioi Hyvinvointialan liiton työmarkkinajohtaja Tuomas Mänttäri.
Alalle tarvitaan noin 200 000 uutta työntekijää vuoteen 2030 mennessä. Tämä johtuu työntekijöiden eläköitymisen aallosta sekä suurten ikäluokkien tulosta ikään, jossa he tarvitsevat paljon hoivapalveluja.
500 hoitajaa odottaa valmiina Suomeen pääsyä
”Ensi vuonna tuomme Suomeen noin 2 000 hoitajaa Filippiineiltä. Tähän asti määrä on ollut noin tuhat vuodessa. Kaikista Suomeen tulleista hoitajistamme 95 prosenttia on myös pysynyt töissä Suomessa”, kertoo henkilöstöpalvelu Silkkitien perustaja Harri Haimakainen.
Haimakaisen mukaan hoitajapula on nopeasti pahentunut tämän vuoden aikana, mikä näkyy rekrytointipyyntöjen kasvamisena. Silkkitien asiakkaita ovat olleet muun muassa Seure , Attendo Suomi, Mehiläinen ja Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä. Mehiläinen perusti hiljattain oman rekrytointiyhtiönsä.
”Kaksi vuotta sitten työnantajat totesivat, että voimme kokeilla kymmentä tai kahtakymmentä filippiiniläistä hoitajaa. Nyt ne toteavat tarvitsevansa ensi vuodeksi sata tai kaksi sataa hoitajaa, ja pyytävät aloittamaan koulutuksen heti”, Haimakainen kuvaa muutosta.
Filippiinit on tehnyt hoitajistaan vientituotteen ja kouluttaa heitä tietoisesti ulkomaantöihin. Neljä vuotta kestävä sairaanhoitajan koulutus järjestetään pääosin englanninkielisenä.
Silkkitien Suomeen tuomat hoitajat käyvät Filippiineillä 6–9 kuukautta kestävän lähtökielikoulutuksen. Kaikki hoitajat tulevat Suomeen vakituiseen työsuhteeseen, useimmat ensin hoiva-avustajiksi tai lähihoitajiksi.
”Filippiineillä odottaa noin 500 kielikoulutettua ja hoitajatutkinnon suorittanutta henkilöä Suomeen tuloa. He eivät ole päässeet jättämään oleskelulupahakemusta Suomen lähetystöön, koska se on ruuhkautunut”, kertoo Haimakainen.
Lue seuraavaksi:
