Hiv-tartunnan hoito on kehittynyt 20 vuoden aikana huimasti: nykyiset lääkkeet ovat erittäin tehokkaita ja hyvin siedettyjä.

Kun diagnoosi tehdään ajoissa, sairaus ei yleensä lyhennä elinikää, eikä hoidettu hiv tartu muihin edes suojaamattomassa seksissä.

Moni potilaista pärjää yhdellä, kerran päivässä otettavalla tabletilla, johon on pakattu kahden tai kolmen viruslääkkeen vuorokausiannokset.

– Potilaalle tämä tarkoittaa kuitenkin pysyvään, säännölliseen lääkehoitoon sitoutumista koko loppuelämäksi, muistuttaa infektiosairauksien osastonylilääkäri Jussi Sutinen, joka vastaa Husissa hiv-potilaiden hoidosta.

Lääkkeet tulee muistaa ottaa päivittäin, jotta virus ei pääse kehittämään vastustuskykyä niitä kohtaan.

Lääketeollisuus pyrkiikin kehittämään uusia lääkemuotoja, jotka vapauttaisivat potilaan päivittäisestä annostelusta.

Pisimmällä tutkimuksissa on pistoshoito, joka sisältää uutta viruslääkettä kabotegraviiria sekä jo käytössä olevaa rilpiviriiniä.

Lääke pistettäisiin lihakseen joko neljän tai kahdeksan viikon välein. Myyntilupahakemus on parhaillaan Euroopan ja Yhdysvaltojen lääkevirastojen käsittelyssä.

Yhdysvalloissa kehitetään myös ihon alle asennettavaa, biohajoavaa implanttia, josta erittyisi viruslääkkeitä verenkiertoon.

Implantti olisi vielä pitkävaikutteisempi kuin pistoshoito.

– Implantti olisi vielä pitkävaikutteisempi kuin pistoshoito. Lisäksi se voitaisiin tarvittaessa poistaa, jos lääkkeet aiheuttaisivat haittoja, Sutinen huomauttaa.

Joillakin potilailla hi-virus on kehittänyt vastustuskyvyn kaikkia käytössä olevia viruslääkkeitä vastaan.

Näille potilaille on kehitetty uudentyyppisiä lääkehoitoja, jotka estävät esimerkiksi viruksen pääsyä solun sisälle. Niistä ensimmäinen, ibalitsumabi, on jo saanut myyntiluvan Yhdysvalloissa, ja fostemsaviiri on FDA:n käsittelyssä.

Tutkijat etsivät myös mahdollisuuksia parantaa hiv-tartunta kokonaan geenimuokkauksen avulla: joko poistamalla virukset infektoituneiden solujen perimästä tai tekemällä potilaan solut vastustuskykyisiksi virusta kohtaan.

Noin prosentilta valkoisesta väestöstä puuttuu solujen pinnalta CCR-5-proteiini, jota hi-virukset tarvitsevat tunkeutuakseen soluun.

Sitä koodaavan geenin poistaminen geenisaksilla voisi ehkä parantaa hiv-tartunnan.

– Maailman ainoa varmasti hivistä parantunut potilas sai leukemian hoidoksi kantasolusiirron luovuttajalta, jolta puuttui CCR-5-geeni. On siis osoitettu, että tämä on teoriassa mahdollista, Sutinen kuvailee.

Vielä on mahdoton sanoa, tuleeko geenimuokkauksesta joskus hivin käypää hoitoa. Asiaa kuitenkin tutkitaan aktiivisesti.

– Yksi mahdollisuus olisi CAR-T-soluhoito, jota käytetään jo tiettyjen syöpien hoidossa. Siinä potilaan omat puolustussolut opetettaisiin tunnistamaan hivin rakenteita ja tuhoamaan niitä.

Hiv-tartuntaa riskiryhmillä ehkäisevä prep-hoito tuli Suomessa mahdolliseksi viime vuonna, kun THL antoi sen käytöstä hoitosuosituksen ja edullisemmat rinnakkaislääkkeet pääsivät markkinoille.

Siinä, missä prep-hoidossa käytettävä alkuperäislääke maksaa yli 800 euroa kuukaudessa, rinnakkaislääkkeen saa nyt noin 75 eurolla.

Ennaltaehkäisevä hoito ei kuulu Kela-korvauksen piiriin, joten käyttäjät joutuvat maksamaan sen kokonaan itse.

– Ruotsissa purkin hinta vaihtelee 15–30 euron välillä. Kovasti toivomme, että myös Suomeen tulisi kilpailua ja lääkkeen hinta laskisi, Sutinen toteaa.

Tutkimusten mukaan prep-hoito on erittäin tehokas tapa ehkäistä hiv-tartuntoja riskiryhmillä, kun sitä käytetään oikein.

Tämä tarkoittaa muun muassa hiv-tartunnan poissulkemista ennen lääkityksen aloittamista sekä hyvää hoitoon sitoutumista.

Aiemmin arvioitiin, että prep-hoidolle olisi Suomessa tarvetta noin 300–500 henkilöllä, mutta Sutisen mukaan heitä on todennäköisesti enemmän.

Husin iho- ja sukupuolitautien poliklinikan kautta hoidon on aloittanut kesän jälkeen jo yli sata henkilöä.

Hiv-rokotteesta on puhuttu pitkään, mutta riittävän tehokasta rokotetta ei ole tähän mennessä onnistuttu kehittämään.

Nyt kehitystyössä näkyy kuitenkin uutta toivoa: alkamassa on kolme isoa kliinistä tutkimusta, joissa selvitetään hiv-rokotteiden tehoa.

Mosaico on tiettävästi ensimmäinen, johon rekrytoidaan osallistujia myös länsimaista.

Tutkimus on suunnattu miehille, joilla on seksiä miesten kanssa ja suurentunut riski saada hiv-tartunta. Siihen aiotaan rekrytoida 3 800 miestä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa sekä Euroopassa.

– Rokotteella pyritään tarjoamaan mahdollisimman kattava suoja hi-viruksen eri alatyypeille, Sutinen kertoo.

Eettisistä syistä osallistujille tarjotaan myös prep-lääkehoitoa. Jääkin nähtäväksi, onnistuuko tutkimus osoittamaan rokotteen tehoa.