Helsingin ja Tampereen yliopistolliset sairaalat avasivat tammikuussa Suomen ensimmäiset julkisen puolen hedelmöityshoitolaboratoriot, jotka on tarkoitettu vain HIV- ja hepatiittipositiivisten henkilöiden sukusolujen käsittelyyn.

Laboratoriot toimivat lapsettomuuspoliklinikoiden yhteydessä.

– Viruksenkantajan koeputkihedelmöitykseen ja inseminaatiohoitoon liittyvät sukusolujen käsittelyt vaativat kudoslain ja Fimean tulkinnan mukaan erillistä laboratoriotilaa, sanoo Naistenklinikan hormonipoliklinikan osastonylilääkäri Aila Tiitinen.

Tiitisen mukaan julkisen puolen erillislaboratorioita on odotettu pitkään, vaikka erillisen laboratorion tarve esimerkiksi HIV-potilaille on lukumääräisesti vähäinen.

– Olemme toteuttaneet HIV-potilaiden lapsettomuustutkimuksia ja -hoitoja toki jo pitempäänkin, eivätkä kaikki heistä tarvitse hedelmöityshoitoa.

Suurin potilasryhmä Tiitisen mukaan ovat C-hepatiitin saaneet, koska heitä on määrällisestikin eniten.

– Heitä on ollut viikoittain, moni on odotellut tilojen aukeamista.

Hyksin ja Taysin laboratorioista saa lähetteellä apua kuka tahansa suomalainen HIV- tai hepatiittipositiivinen henkilö.

– Suomen HIV- ja hepatiittipotilaat eivät ole jakautuneet maantieteellisesti tasaisesti. Jokaiseen yliopistopiiriin ei ole järkevää rakentaa erillistä laboratoriotilaa yksittäisiä potilaita varten, vaan hoidot kannattaa keskittää.

Väestöliitto avasi laboratorion viime vuonna

Myös Väestöliiton lapsettomuusklinikka avasi viime vuoden lopulla HIV- ja hepatiittipositiivisten hedelmöityshoitoihin tarkoitetun laboratorion.

Lapsettomuusklinikan ylilääkäri Anne-Maria Suikkarin mukaan Väestöliitto on hoitanut HIV- ja hepatiittipositiivisia kym-

menen vuotta, mutta käytössä ei ole ollut kokonaan erillistä laboratoriota. HIV-positiivisten miesten siittiösolut jouduttiin aiemmin lähettämään käsiteltäviksi ulkomaisiin laboratorioihin.

–Se tuli hyvin kalliiksi. Olemme saaneet paljon uutta tietoa siitä, miten viruksenkantajien soluja pitää käsitellä laboratoriossa, joten osaamme nykyisin tehdä sen itse, Suikkari sanoo

Suikkarin mukaan Väestöliitossa tehdään koeputkihedelmöityksiä vuosittain noin kymmenelle pariskunnalle, joista jommalla kummalla on B- tai C-hepatiitti. HIV-positiivisten koeputkihedelmöityksiä tehdään keskimäärin yksi vuodessa.

– Tilanne on muuttunut oleellisesti HIV:n parantuneen lääkityksen vuoksi. He eivät tarvitse hedelmöityshoitoa, jos heillä ei ole jotain hedelmöitysongelmaa. Aiemmin kyselyjä tuli enemmän, kun HIV:n lääkehoito ei ollut samalla tasolla kuin nyt.

Kaikki eivät halua julkiselle puolelle

Tiitisen mukaan HIV- tai hepatiittipositiivisen sukusolut käsitellään erillisessä laboratoriotilassa samaan tapaan kuin sukusoluja yleensäkin käsitellään

– Samalla tavalla myös arvioimme ennen hoitoja lapsettomuuden syyt ja mitkä ovat onnistumisen mahdollisuudet. Tässä käytämme kansallisia hedelmöityshoidon kriteerejä.

Väestöliiton lapsettomuusklinikalle päätyy Suikkarin mukaan HIV- ja hepatiittipositiivisia, jotka eivät syystä tai toisesta halua hoitoa Hyksin lapsettomuusklinikalla.

– Hoidon kriteerit ovat kuitenkin samat kuin Hyksissäkin. Perusinfektiot täytyy tietenkin hoitaa ensin, jotta hoidon kriteerit täyttyvät.

Miten HIV- ja hepatiittipositiivisten sukusolut käsitellään? Lue koko juttu Mediuutisten Summa-palvelusta.

Summa-palvelussa on Mediuutisten koko sisältö, näköislehti ja juttuarkisto. Lehden tilaajilla on maksuton lukuoikeus.