Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee ensi viikolla kokouksessaan ideaa, että kaupungin perustettaisiin Keski-Euroopan malliin huumeiden pistotila.

Muissa maissa on noin 100 valvottua huumeiden käyttötilaa. Suurin osa näistä on Euroopassa.

Tutkimusten mukaan valvottuja pistotiloja käyttävät syrjäytyneet huumeidenkäyttäjät, joiden kontaktit muihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin ovat vähäisiä. Valvotuilla ja puhtailla pistotiloilla on voitu ehkäistä tulehduksia ja veriteitse tarttuvia tauteja sekä vähentää yliannostusten riskiä.

Tiistain kokouksessa sote-lautakunta ottaa kantaa lausuntoon, jossa kaupunki sitoutuu selvittämään tämän vuoden aikana mahdollisuutta pilotoida valvottua pistotilaa Helsingissä.

Asia lähti liikkeelle kaupunginvaltuuston jäsenen Kati Juvan (vihr) aloitteesta. Juva on Hus Psykiatriakeskuksessa työskentelevä muistisairauksiin perehtynyt neurologi.

Pilotin suunnittelu ja seuranta on tarkoitus tehdä yhteistyössä kaupungin muiden toimialojen, poliisin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), järjestöjen ja kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Helsingillä on vanhastaan hyviä kokemuksia toiminnasta, jolla on pyritty vähentämään huumeidenkäytöstä johtuvia haittoja yhteiskunnassa.

Kaupungissa on viisi suonensisäisiä huumeita käyttäville tarkoitettua terveys- ja sosiaalineuvontapistettä. Kaksi näistä toimii matalan kynnyksen päivätoimintayksikön yhteydessä.

Liikkuvat työryhmät ja vertaistoimijat tarjoavat kaupungilla huumeriippuvaisille neuvontaa ja vaihtavat puhtaita pistovälineitä.

Lisäksi Helsingissä on HIV-positiivisille huumeidenkäyttäjille tarkoitettu päiväkeskus, jossa on tarjolla sosiaali- ja terveyspalveluja sekä mahdollisuus vaihtaa käytettyjä ruiskuja ja neuloja puhtaisiin.

Edellä kuvatuilla palveluilla on pystytty pysäyttämään HIV-epidemia, ehkäisemään veriteitse tarttuvien tautien leviämistä, vähentämään huumekuolemia ja vähentämään huumeiden käytöstä ympäristölle aiheutuvia haittoja. Näitä palveluja tarjoamalla on myös kyetty luomaan luottamuksellinen suhde huumeiden käyttäjiin ja sitouttamaan heitä hoitoon ja kuntoutukseen.

Helsingissä on noin 1000 henkilöä opioidikorvaushoito-ohjelmassa. Ohjelmalla on pystytty vähentämään huumeiden riskikäyttöä, huumeiden käyttöön liittyvää rikollisuutta sekä edistämään päihderiippuvaisten toipumista.