Helsingin yliopistolle on myönnetty sen historian suurin EU-tutkimusrahoitus, lähes 5,3 miljoonaa euroa munasarjasyövän tutkimukseen Horisontti 2020 -rahoitusohjelmasta. Tuki on yksi Suomen suurimmista yhdelle organisaatiolle myönnetyistä EU-tutkimusrahoituksista.

Kansainvälisen, viisi vuotta kestävän DECIDER-tutkimus- ja innovaatiohankkeen yhteisbudjetti on lähes 15 miljoonaa euroa, ja hankkeeseen osallistuu yhteensä 14 organisaatiota seitsemästä Euroopan maasta.

Munasarjasyöpään kuolee Suomessa noin 400 naista vuosittain, Euroopassa yli 40 000 naista. Suurinta osaa potilaista hoidetaan leikkauksen lisäksi platinapohjaisilla solunsalpaajilla. Platinahoitojen teho kuitenkin heikkenee hoitosyklien aikana, ja tällä hetkellä sellaisille munasarjasyöpäpotilaille, joille kehittyy resistenssi solunsalpaajahoitoihin, on olemassa vain vähän tehokkaita hoitomuotoja.

Helmikuun aikana käynnistyvässä EU-hankkeessa kehitetään diagnostisia työkaluja, joiden avulla voidaan tunnistaa paremmin ja aikaisemmassa vaiheessa potilaat, joille nykyhoidot eivät toimi. Hankkeen tavoitteena on löytää toimivia lääkeyhdisteitä syöpäkasvaimesta mitatun tiedon perusteella.

– Uudet työkalut, joiden ansiosta syöpiä voidaan tulevaisuudessa hoitaa tehokkaammin ja kohdennetummin, vähentävät paitsi inhimillisen kärsimyksen määrää, myös sairaanhoitoon kohdistuvaa kuormaa, Helsingin yliopiston professori ja DECIDER-hankkeen koordinaattori Sampsa Hautaniemi kertoo tiedotteessa.

Potilaan hoitovastetta ennustetaan hankkeessa menetelmillä, jotka hyödyntävät potilaasta ja kasvaimesta saatavaa histopatologista tietoa sekä genomitietoa. Tehokkaita, yksilöllisiä hoitomuotoja etsitään syöpäsolujen genomin muutosten ja geenien toimintahäiriöiden perusteella.

– Kehitämme avoimen lähdekoodin ohjelmiston, joka yhdistää ja visualisoi potilaskohtaisen oleellisen tiedon. Datan avulla hoitavat lääkärit pystyvät helpommin löytämään tehokkaan hoitomuodon potilaalle, Hautaniemi sanoo.

Hautaniemi kehittää laskennallisia menetelmiä potilaista kerätyn aineiston analysointiin, yhdistämiseen ja tulkintaan. Tulosten histopatologisesta vahvistamisesta ja biopankkitutkimuksesta projektissa vastaa Helsingin yliopiston professori Olli Carpén.

Hus Helsingin yliopistollinen sairaala keskittyy hankkeessa molekyyli- ja histopatologiaan lääketieteen tohtorin, erikoistuvan patologin Anni Virtasen johdolla. Tekoälymenetelmiä patologiaan tuottaa Suomessa Aiforia Technologies -yritys ja menetelmiä datan turvalliseen jakamiseen ja jatkojalostamiseen niin ikään kotimainen VEIL.AI-yritys.

Kaikki hankkeeseen osallistuvat potilaat hoidetaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä, jossa projektista vastaa gynekologisen onkologian erikoislääkäri, dosentti Johanna Hynninen. Myös potilasjärjestöt ovat vahvasti mukana tutkimuksessa neuvoa-antavassa roolissa, ja syöpäpotilaiden näkökulmaa hankkeelle antavat Suomen Syöpäpotilaat ry ja Suomen Syöpäjärjestöt. Hankkeen ratkaisuja on tavoitteena hyödyntää tulevaisuudessa potilashoidossa.

Lääketieteellisen tutkimuksen lisäksi hankkeeseen kuuluu oikeustieteellinen osuus, jossa tarkastellaan hankkeen aikana mahdollisesti ilmeneviä eettisiä ja oikeudellisia kysymyksiä. Lisäksi oikeusoppineet selvittävät, onko lääketutkimukseen ja kehitykseen kohdistuvan säätelyn ja muun sovellettavan lainsäädännön välillä epäjohdonmukaisuuksia.

– Pyrimme selvittämään oikeudellisia haasteita, jotka haittaavat tai hidastavat uusien hoitomenetelmien hyödyntämistä niiden potilaiden hoidossa, jotka eivät enää saa hoitovastetta solunsalpaajilla. Haluamme edistää yksilöllistettyjen hoitomuotojen kaupallistamista ja saatavuutta eettisesti ja oikeudellisesti kestävällä tavalla, kertoo tutkijatohtori Juli Mansnérus, joka työskentelee professori Päivi Korpisaaren tutkimusryhmässä.

Lue myös: