Päivystys rikkoi ammattiryhmien raja-aidat

Aluksi Essoten päivystyspalvelujen ylilääkäri Santeri Seppälä lukeutui skeptikkojen joukkoon. Suunnitelma Etelä-Savon monitoimijapäivystyksestä epäilytti häntä.

Suunnitelman ideana oli keskittää Mikkelin keskussairaalan yhteispäivystyksen yhteyteen seitsemän kunnan sosiaali- ja kriisipäivystykset sekä lastensuojelun päivystykset. Lisäksi samoihin tiloihin sijoittuisi myös mielenterveys- ja päihdepäivystys.

Seppälä ei ollut varma siitä, olisiko tällaisesta monitoimijuudesta todella hyötyä. Yhteispäivystyksessähän hoidetaan fyysisiä sairauksia ja tapaturmia.

Mutta aina somatiikan ammattilaisten tekemä työ ei riitä ratkomaan päivystyksen ovista tulevan tilannetta.

Oman ammattiorientaation kautta työskentely istuu sosiaali- ja terveydenhuollossa tiukassa.

Etelä-Savon lapsi- ja perhepalveluiden muutosagentti Katja Saukkonen tietää tämän. Hän toimi koordinaattorina hankkeessa, jossa Essoten monitoimijaista päivystysmallia kehitettiin.

Kaste-rahoitteinen Esso-hanke käynnistyi vuonna 2014. Sen tähtäimessä oli perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon toimintamallien integroiminen.

Yksi konkreettisimmista tavoitteista liittyi sosiaali- ja kriisipäivystyksen kehittämiseen – tämän tavoitteen taustalla oli ajatus monitoimijapäivystyksestä.

– Hankkeen alussa avasimme erilaisia yhteispäivystyksen asiakastilanteita. Esiin alkoi nousta tapauksia, joissa olisi ollut tarvetta useamman toimijan osallisuudelle. Näihin liittyi usein mielenterveys- tai päihdeongelmaa tai väkivaltaa, Saukkonen kertoo.

Juuri päivystyksen potilastapausten lähempi tarkastelu sai Santeri Seppälän tekemään tärkeän havainnon ja muokkaamaan omaa ajatteluaan.

– Sosiaalihuollon tai mielenterveystyön asiantuntija olisi voinut auttaa monia potilaita lääkäriä paremmin, Seppälä toteaa.

Monitoimijuutta ryhdyttiin hivuttamaan päivystyksen arkeen vaiheittain. Ensin samoissa tiloissa alkoi viikonloppuisin työskennellä psykiatrinen sairaanhoitaja. Pian hän sai työparikseen sosiaalipäivystäjän.

Monitoimijainen työ puhututti ammattilaisia. Sekä sosiaali- että terveydenhuollon työntekijöitä mietitytti uudenlainen asiakastilanteiden jakaminen ja se, että eri ammattiryhmät tekevät työtä rinnakkain, jopa työpareina.

– Keskustelua käydään edelleen ja niin pitääkin tehdä, jotta yhteistyö toimii mahdollisimman hyvin. Monitoimijaisessa työssä ei tule koskaan valmista, Saukkonen toteaa.

Essoten monitoimijapäivystys aloitti toimintansa täydellä vauhdilla tämän vuoden alussa. Kaikki ammattiryhmät työskentelevät päivystyksessä nyt 24/7.

– Ajatusmaailmamme perustuu siihen, että ihmisen hätä – oli kyse sitten henkisistä tai sosiaalihuollon asioista tai perhetilanteesta – pyritään ratkaisemaan päivystyksessä, Santeri Seppälä sanoo.

Vaikka toimintamalli on vielä niin nuori, että sen vaikuttavuutta tarkastellaan varsinaisesti vasta vuoden päästä, on apua tarvitsevia ihmisiä pystytty ensimmäisen toimintavuoden perusteella ohjaamaan hyvin oikeiden ammattilaisten luo.

– Sosiaalipäivystyksen käyntimäärät ovat moninkertaistuneet ja matalan kynnyksen mielenterveysasiakkaiden määrä kasvanut, Seppälä mainitsee.

Mallin avulla pystytään tarjoamaan apua matalalla kynnyksellä ja siten ehkäisemään raskaampien palvelujen tarvetta niin sosiaali- kuin terveydenhuollon puolella. Siksi vaikuttavuuden tarkastelua kannattaa tulevaisuudessa tehdä koko järjestelmän laajuisesti.

Toimintamalli ei ole vielä valmis. Seuraavaksi päivystykseen halutaan tuoda päihdehuollon erityisosaamista.

– Tällä hetkellä näemme toiminnan kehittämisen suvantovaihetta. Kädet alkavat olla tehtävää täynnä, joten on hankala pysähtyä miettimään, miten mallia kehitetään, Seppälä sanoo.

Käynnissä olevaa sosiaali- ja terveydenhuollon lakiuudistusta ajettiin alun perin nimenomaan sosiaali- ja terveyspalvelujen integraationa. Tämä johtotähti on sittemmin himmennyt. Nyt keskustelua herättää enemmän esimerkiksi valinnanvapaus.

Saukkosen ja Seppälän mielestä tämä on sääli.

– Nythän näyttää siltä, että valinnanvapauden sisään sosiaalipuolelta ei tule oikeastaan mitään. Kuitenkin nimenomaan toiminnalliset integraatiot tuovat ratkaisuja, eivät hallinnolliset asiat, Saukkonen sanoo.

Seppälän Etelä-Savon oma mini-sote on vakuuttanut nimenomaan integraatioiden ja yhteistyön merkityksestä.

– Meillä on toimiva malli, eikä ole syytä, miksi se ei toimisi muuallakin. Integroituja malleja pitäisi toteuttaa enemmän myös muualla terveydenhuollossa, ei vain päivystyksessä, Seppälä sanoo.

Katja Saukkonen, 46

Esso-hankkeen hankekoordinaattori, nykyisin lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman Etelä- Savon muutosagentti.

Yhteiskuntatieteiden maisteri, sosiaalityöntekijä.

Santeri Seppälä, 30

Essoten päivystsypalvelujen ylilääkäri, palvelualuejohtaja

LL, valmistuu alkuvuodesta sosiaali- ja terveysjohtamisen eMBA-ohjelmasta Tampereen yliopistosta.