Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta (BTY) on valinnut 24 uutta akatemiatutkijaa, joille kaikille on luvassa tutkimusrahoitusta sama summa eli 447 650 euroa. Rahoituskausi on viisivuotinen.
Valinnoissa painotettiin tutkimushankkeiden korkeaa tieteellistä laatua, hakijoiden nousujohteista urakehitystä sekä panostusta kansainväliseen yhteistyöhön. Toimikunta otti päätöksenteossaan huomioon koronapandemian vaikutukset liikkuvuuteen ja sen suunnitteluun.
Uudet akatemiatutkijat edustavat biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimusta.
– Valitettavan paljon laadukkaita hakemuksia jäi ilman rahoitusta, toimikunnan puheenjohtaja Ursula Schwab sanoo tiedotteessa.
Tehtävään saapui 176 hakemusta ja näistä rahoitettiin noin 14 prosenttia. Kaikki rahoituksen saaneet akatemiatutkijat saivat hakemukselleen asiantuntija-arvioinnissa arvosanaksi 6 tai 5.
Rahoitetuista akatemiatutkijoista on naisia 42 prosenttia ─ hakijoista heitä oli 48 prosenttia.
Myönnetty rahoitus on tarkoitettu akatemiatutkijan omaan palkkaan. Sen lisäksi rahoituksen saaneet tutkijat saavat myöhemmin kutsun erilliseen tutkimuskulurahoitushakuun.
Useat syövät muodostavat syöpälääkkeille resistenssin.
Ketkä saivat uuden akatemiatutkijan rahoituksen? Koko lista löytyy täältä.
Tällä kertaa rahoitusonni suosi esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston Ville Paakinahoa, joka pyrkii selvittämään, kuinka lääkeresistenssi muuttaa transkriptiotekijöiden aktiivisuutta eturauhassyövässä.
Paakinahon tutkimuksessa käytetään sekä koko perimän laajuisia yksittäisten solujen genomiikan menetelmiä että elävien solujen yksittäisten molekyylien kuvantamistekniikoita.
Tutkimuksen taustalla on se, miten viime vuodet ovat tuoneet markkinoille lukuisia toimivia syöpälääkkeitä, mutta useat syövät muodostavat niille resistenssin. Bioinformatiivisten analyysien avulla Paakinahon tutkimuksessa rakennetaan kattava malli proteiinien toiminnasta lääkeresistenssin aikana.
Tuloksista saatava uusi tieto auttaa ymmärtämään paremmin, kuinka proteiinit vaikuttavat lääkeresistenssin syntyyn.
Akatemiatutkija Laura Karavirran (Jyväskylän yliopisto) tutkimus puolestaan keskittyy iäkkään väestön liikkumiseen. Tutkimus lähtee liikkeelle kritiikistä, joka kohdistuu käsityksiin iäkkäiden liikkumisesta suhteessa suosituksiin. Ne perustuvat Karavirran mukaan malleihin, jotka eivät huomioi yksilöllistä kykyä liikkua.
Liikkeen nopeuteen ja määrään perustuvat menetelmät voivat aliarvioida iäkkäiden todellista fyysistä kuormitusta, Karavirta arvelee.
Hän kehittää tutkimuksessaan iäkkäiden ihmisten liikkumisen mittaamiseen menetelmää, joka huomioi yksilölliset erot toimintakyvyssä ja tarjoaa keinoja yksilöllisiin liikkumisen suosituksiin.
