Hätäkeskusten yhteisen Erica-järjestelmän käyttöönotto on nostanut selvästi kiireellisten hälytysajojen määrää. Uusi tietojärjestelmä on sotkenut tehtäväluokituksia niin, että ambulanssin saapumisajoissa on havaittu hidastumista.

Muutos näkyy erityisesti pääkaupunkiseudulla Husin alueella.

Iltalehden sairaanhoitopiireille osoittamien tietopyyntöjen perusteella Erican jälkeen ensihoidon kiireellisten tehtävien osuus on noussut huomattavasti. Samalla keskimääräinen aika, jossa yksikkö saapuu kiireellisen tehtävän hälytyspaikalle, on ainakin osassa maakunnista noussut.

Erica-järjestelmän käyttöönotto on vaikuttanut siihen, että selvästi aiempaa suurempi osa tehtävistä luokitellaan kiireellisiksi, joten tavoiteajoissa on vaikeampi pysyä.

A- ja B-kiireellisyysluokkiin kuuluvien tehtävien osalta on määritelty riskialueluokittain aikamääreet, joissa 50 prosenttia ja 90 prosenttia tehtävistä tulisi sairaanhoitopiireissä kokonaisuutena tavoittaa.

Erica-järjestelmää käyttävät hätäkeskuspäivystäjä ruksii automaattisesti luotuja rasti ruutuun -kysymyksiä sitä mukaa kuin soittaja kertoo tietoja. Hätäkeskuspäivystäjien mukaan tämä on johtanut siihen, että osa tehtävistä tulee turhaan luokiteltua kiireelliseksi ja tehtäväruuhka pahenee.

– A- ja B-tehtävien suhteellinen osuus on kasvanut ja C-tehtävien merkittävästi vähentynyt. Tämä on johtanut ajoittain epätarkoituksenmukaiseen voimavarojen käyttöön ja turhaan hälytysajoon. Koska A- ja B-tehtäviin voidaan hälyttää useampi kuin yksi yksikkö, on muutos yksikköhälytysten määrällä mitattuna ollut vielä suurempi kuin vain tehtävämääriä tarkasteltaessa, toteaa linjajohtaja Markku Kuisma Husin akuutista ensihoidosta.

Kuisman mukaan keskeistä on palauttaa B- ja C tehtävien määrän suhde pikaisesti sille tasolle, jolla ne olivat alkuvuonna 2019.

– Husille ja ensihoidon palveluntuottajille on aiheutunut merkittävässä määrin lisätyötä ja lisäkustannuksia Erica-järjestelmän käyttöönoton myötä. Tämä voidaan tulkita myös siten, että valtio on lisännyt kuntapuolen kustannuksia.

Hätäkeskuslaitoksen mukaan tilastoissa on nähtävissä, että poliisin ja ensihoidon kiireelliset tehtävien osuus on kasvanut ja vähemmän kiireellisten vastaavasti laskenut. Syynä ovat muuttunut tietojärjestelmä ja toimintaohjeet. Erica tuli käyttöön vaiheittain.

– Toimialojen riskinarviokohteita jatkuvasti kehitetään, sanoo laatupäällikkö Tommi Hopearuoho Hätäkeskuslaitokselta.

Hänen mielestään Erican käyttöönotto on sujunut kuitenkin kokonaisuudessaan hyvin.

– Totta kai se on ollut iso ponnistus meidän henkilöstölle ja siinä on paljon työstämistä, että saadaan se helpommaksi, joustavammin käytettäväksi. Kaiken kaikkiaan järjestelmä on ollut teknisesti luotettava.

Iltalehti pyysi tietoja ensihoidon toiminta-ajoista kaikilta Suomen sairaanhoitopiireiltä, mutta osasta niitä ei toimitettu ennen jutun julkaisua. Näin asiaa kommentoitiin eri puolilla Suomea:

Pirkanmaa

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin vastaava lääkäri Kaius Kaartinen toteaa, että johtopäätösten tekeminen ei vielä ole yksinkertaista. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ei saavutettu AB-kiireellisten tehtävien 50 prosentin aikatavoitteita missään riskiluokissa.

Toisella neljänneksellä toteuma hieman parani, ja ydintaajama- ja muu taajama-alueilla päästiin tavoitteeseen, mutta kaikissa riskiluokissa toteuma oli heikompi kuin 2018 vastaavana aikajaksona.

Kaartinen ei kritisoi Ericaa yhtä suorin sanoin kuin Husin Kuisma.

– Vaihtelua on jatkuvasti, niin vuosien kuin vuosineljännesten välillä. Lisäksi kun samaan aikaan muita muuttuvia tekijöitä on runsaasti, niin on melko vaikea vielä sanoa mikä osuus havaituissa muutoksissa johtuu Ericasta, Kaartinen sanoo.

–Esimerkiksi tehtävämäärät ovat jatkuvassa nousussa, eri resurssien käytössä ensihoidon tehtäville voi olla eroa, päivystyspisteet keskittyvät, kuntien kiirevastaanottojen ja terkkaripäivystysten käytettävyys vaihtelee ja vaikuttaa merkittävästi ensihoitopalvelun hälyttämiseen ja toisaalta kuljetuskohteen valintaan ja niin edelleen.

Päijät-Häme

Päijät-Hämeessä alkuvuoden tietojen perusteella A-tehtävien määrä on kasvanut 10,7 prosenttia ja B-tehtävien määrä peräti 19,5 prosenttia verrattuna 2018 vastaavaan aikaan. Vastaavasti C-tehtävien määrä on vähentynyt 16,2 prosenttia, eli Erican aiheuttama trendi on tuttu täälläkin: yhä useampi tehtävä tulee luokitelluksi kiireelliseksi – eikä niitä ehditä hoitaa tavoiteajoissa.

Satakunnassa valtaosassa riskialueista tavoitettavuusajat ovat pidentyneet A–C-kiireysluokan tehtävillä.

– Tällä on tietysti heijastusvaikutuksia myös potilas- ja työturvallisuuteen. Hälytysajon määrä kasvaa, samoin liikenneriskit. Kiireelliseltä tehtävältä on vaikeampi irrottaa yksikköä kiireellisempään tehtävään, toteaa ensihoidon ylilääkäri Timo Jama.

Keski-Suomi

Keski-Suomessa oli nähtävissä tämän vuoden ensimmäisellä kvartaalilla huononemista tavoittamisajoissa 20 sekunnista reiluun kolmeen minuuttiin koko maakunnan tasolla. Kuntakohtaisia eroja oli paikoin myös.

Tavoiteaika kiireellisimmissä AB 50% -tehtävissä oli ydintaajamissa 8 minuuttia, muissa taajamissa 10 minuuttia ja asutulla maaseudulla 20 minuuttia. Tavoitteisiin päästiin muuten, paitsi ydintaajamien osalta. Toisella neljänneksellä sekin luku jäi enää 7 sekunnin päähän.

– Toiselle kvartaalille taas tapahtui parantumista, verrattuna myös vuoteen 2018, mutta poikkeavaksi jäi ydintaajama-alueen AB-tehtävien 90 prosentin riskialueluokan saavutettavuus, joka jäi yli tavoitteen, kertoo ensihoidon ylilääkäri Tomi Kavasmaa Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä.

Pohjois-Savo

Pohjois-Savossa päästiin kaikissa näissä tavoiteajoissa kiireellisimmissä tehtävissä alle tavoiteaikojen ensimmäisellä vuosipuolikkaalla.

Ambulanssin tulo ydintaajamassa kesti keskimäärin 7 minuuttia ja 58 sekuntia kiireellisessä A/B 50 % -tehtävissä. Asutulla maaseudulla ambulanssi oli paikalla keskimäärin 18 minuutissa 56 sekunnissa samassa tehtäväluokassa.

Ambulansseilla oli alueella 25 000 tehtävää tarkasteluaikana.

Satakunta

Satakunnassa Erica otettiin käyttöön helmikuussa, ja se johti viiveisiin.

– Tiedot ovat vuoden alusta, ja Erica on otettu käyttöön 12. helmikuuta. Jonkun verran luvut ovat Erican käyttöönoton jälkeen huonontuneet, mutta tähän osin vaikuttaa myös erilainen tiedon keruu- ja laskutapa, joten ihan suoria johtopäätöksiä siitä ei voi tehdä, ylilääkäri Katja Jokela arvioi.

Ambulanssin tulo kesti ydintaajamissa kiireellisimmissä tehtävissä (AB 50 %) keskimäärin 5 minuuttia ja 58 sekuntia ja seuraavassa luokassa (AB 90 %) keskimäärin 8 minuuttia ja 55 sekuntia.

Asutulle maaseudulle ambulanssi ehti kiireisissä tehtävissä keskimäärin 16 minuutissa 2 sekunnissa.

Juttu on julkaistu alun perin Iltalehdessä .

Lue myös:

Saksan moottoriteitä riivaa ikävä ilmiö - ”Ambulanssien myöhästymisluvut kauhistuttavia” (MU 28.11.2018)

Neurologinen oire vaikea tunnistaa terveyskeskuksessa – yhdellä puhelinsoitolla voi säästää satojen kilometrien ambulanssireissuja (MU 11.10.2018)

Väkivallan kohteeksi joutunut ensihoitaja jää yksin – Liitto vaatii asiaan pikaista parannusta (MU 3.9.2019)