Neuropsykiatrisia oireita sisältävä muistisairaus ja akuutti sekavuusoireyhtymä eli delirium ovat hauraiden ja monisairaiden vanhusten haasteellisimpia neurokogniitiivisia sairaustiloja. Muistisairaat potilaat ovat alttiita akuutille deliriumille. Suuri osa sekavuusoireyhtymään sairastuneista sairastuu dementiatasoiseen muistisairauteen muutamien vuosien kuluessa.

Tämä ilmeni geriatrian ja psykiatrian erikoislääkäri Eeva Höltän väitöstutkimuksessa.

Hän selvitti väitöstutkimuksessaan neuropsykiatristen oireiden esiintymistä sekä akuuttiin deliriumtilaan sairastuneilla että muistisairailla vanhuksilla. Lisäksi hän vertaili stressiin liittyviä, deliriumia laukaisevia tekijöitä sekä muistisairailla että ei-muistisairailla.

Tutkimuksessa oli mukana 425 asuinpaikastaan geriatriseen akuuttiyksikköön siirtynyttä iäkästä henkilöä sekä tuetun asumisen yksikössä asuvia.

Tutkituista 60 prosentilla todettiin dementiatasoinen muistisairaus. Akuuttia deliriumtilaa sairasti 25 prosenttia tutkituista.

– Harhaluulot olivat muistisairaiden yleisimpiä psykoosioireita, Hölttä sanoo tiedotteessa.

Muistisairaat ovat usein apaattisia. Akuuttiin deliriumtilaan voi liittyä myös apatiaa muistuttava niin sanottu deliriumtilan hypomotorinen alatyyppi eli hiljainen delirium.

– Apatia oli yhteydessä miessukupuoleen, vaikeaan muistisairauteen, akuuttiin deliriumtilaan ja toiminnanvajeisiin, ja se oli itsenäinen kuolemanvaaraa ennustava tekijä, Hölttä toteaa.

Useimmilla deliriumpotilaista oli taustalla monta laukaisevaa tekijää. Muistisairaat ajautuivat herkemmin deliriumtilaan kuin ei-muistisairaat. Tulehdukset, aineenvaihdunnalliset häiriöt, traumat ja postoperatiivinen tila olivat yleisempiä taustatekijöitä ei-muistisairailla, kun taas muistisairailla alkoholin ja/tai rauhoittavien lääkkeiden käyttö nousi useammin esiin laukaisevana tekijänä.

Akuutin deliriumtilan ennuste oli huono.

– Akuutti deliriumtila on tärkeä tunnistaa muistisairaiden neuropsykiatristen oireiden taustalla, koska deliriumtilan hoidolla voi olla merkittävä vaikutus ennusteeseen. Hiljainen deliriumtila vaatii erityishuomiota, koska se voi kätkeytyä apatiaoireen taakse ja jäädä huomiotta, Hölttä sanoo.

Eeva Hölttä väittelee 24. marraskuuta Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Väitöksen aihe on Neuropsykiatriset oireet muistisairaudessa ja akuutissa sekavuustilassa.