Hampurin yliopisto julkaisi myöhään torstai-iltana tiedotteen tutkimuksesta, jonka mukaan pandemian aiheuttanut koronavirus olisi sittenkin saanut alkunsa Wuhanin viruslaboratoriosta Kiinassa.

Tiedote aiheutti välittömästi arvostelujen ryöpyn.

Satasivuisen tutkimuksen on tehnyt yliopiston fysiikan professori Roland Wiesendanger. Hän on tullut siihen tulokseen, että sekä määrälliset että laadulliset merkit viittaavat siihen, että pandemian syynä on Wuhanin virusinstituutista vahingossa karannut virus.

Wiesendanger perustaa tutkimuksensa julkisiin sekä tiede- että medialähteisiin, keskusteluihin kansainvälisesti alan tutkijoiden kanssa ja tiedekirjallisuuteen.

Yliopiston tiedotteen mukaan ne eivät tuota huipputieteeseen perustuvaa todistusta asiasta mutta vahvoja viitteitä viruksen ei-luonnollisesta alkuperästä.

Wiesendanger muun muassa toteaa, ettei välittäjäeläintä lepakosta ihmiseen ole löydetty, vaikka sitä on etsitty vuosi. Aiempien koronaepidemioiden kuten sarsin välittäjäeläin on löydetty. Myös WHO on todennut välittäjäeläimen puuttuvan. Wiesendangerin mukaan ei ole tieteellistä näyttöä siitä, että koronapandemia olisi zoonoosi, eläinkunnasta ihmiseen tarttunut.

Hänestä viruksen ei-luonnolliseen alkuperään viittaa se, että sars-cov-2:lla on kyky tarttua ihmisen solureseptoreihin sellaisella hämmästyttävällä tavalla, jota millään aiemmalla koronaviruksella ei ole.

Hampurin yliopiston mukaan Wuhanin kalatoreilla ei ole ollut tarjolla lepakoita, mutta Wuhanin laboratoriossa on säilytetty yhtä maailman suurinta lepakkojen tartunnanaiheuttajien kokoelmaa. Ne olisivat peräisin 2000 kilometrin päästä Etelä-Kiinasta.

– On äärimmäisen epätodennäköistä, että lepakot olisivat päätyneet Wuhaniin 2000 kilometrin päähän luonnollista tietä Wuhanin lähelle ja käynnistäneet virologisen tutkimuslaitoksen välittömässä läheisyydessä maailmanlaajuisen pandemian, yliopisto tiedottaa.

Tiedotteen mukaan Wuhanin laboratoriossa oli turvallisuuspuutteita jo ennen pandemiaa ja niistä löytyy asiakirjoja. Wiesendanger sanoo, että todistettavasti kiinalaisviranomaiset tutkivat laboratoriota jo lokakuun 2019 alkupuolella sars-cov-2:n leviämisen takia.

Hampurin yliopiston tiedotteen mukaan ensimmäinen koronaviruksen tartuttama henkilö on lienee ollut Wuhanin laboratorion tutkija.

Pandemian kynnyksellä. Wuhanin laboratoriossa kuvattiin helmikuussa 2020, miten uutta koronavirusta tutkittiin. SHEPHERD ZHOU

Wiesendangerin tutkimus on ollut muiden tutkijoiden arvioitavana tammikuusta 2021 lähtien, mutta niihin tiedotteessa ei viitata.

Wiesendanger ja Hampurin yliopisto haluavat tuoda tutkimuksen myös julkiseen keskusteluun koronapandemian mittasuhteiden takia.

Twitterissä sekä Hampurin yliopisto että professori saivat välittömästi täystyrmäyksen ulostulostaan muun muassa siitä syystä, että Wiesendanger on fysiikan eikä virologian asiantuntija. Julkaisun tutkimusluonne herättää kysymyksiä, eivätkä arvostelijat pidä luotettavana sitä, että Wiesendanger käytti osin myös media- ja some-lähteitä.

Wiesendangeria pidetään arvostettuna nanotutkijana, mutta koronan alkuperää käsittelevää Wiesendangerin tutkimusta on jo kutsuttu ”laboratoriovahingoksi”.

Muun muassa ranskalaisen Pasteur-instituutin virologi Björn Meyer ei tyrmää eikä vahvista Wiesendangerin väitteitä. Häntä haastatteli saksalainen tv-yhtiö ZDF.

Meyerin mukaan Wuhanissa on tutkittu koronaviruksia. Tavoitteena olisi ollut selvittää, miten koronavirukset, joita esiintyy usein lepakoissa, sopeutuvat ihmiseen ja muihin eläimiin. Se ei hänestä silti todista, että pandemiavirus tulisi Wuhanin laboratoriosta.

WHO:n asiantuntijoiden koronamatka Kiinaan tuotti sen tuloksen, että WHO ei pidä todennököisenä koronaviruksen karkaamista laboratoriosta, eikä asiaa enää tutkita.

WHO pitää kuitenkin todennäköisimpänä, että virus on lähtöisin lepakosta mutta ihmiseen taudin välittänyt eläin ei ole tiedossa. Koronapandemian alkuperää ei tiedetä vieläkään varmasti.

Wiesendanger sanoo ZDF:lle, että tiedotteen julkaisemista punnittiin yliopiston johdon kanssa ja se päätettiin julkaista.

Yliopiston yksi tavoite on saada julkiseen keskusteluun niin sanottu gain-of-function-tutkimus, jota kerrotaan tehtävän maailmanlaajuisesti. Sen tavoitteena on tehdä harmittomista taudinaiheuttajista vaarallisempia.