Kannattaako keuhkosyöpää edes ajatella, jos pitkään yskinyt potilas ei tupakoi?
Kyllä kannattaa.
Tupakoimattomien naisten keuhkosyöpätapaukset ovat lisääntyneet, mutta syytä sille ei tiedetä, kertoo professori, Filhan pääsihteeri Tuula Vasankari.
– Ei ole edes kunnon hypoteesia, mikä voisi olla tapausten taustalla. Tätä tarvitsisi tutkia, kun tilanne on tällainen, Vasankari sanoo.
Osaa tapauksista selittää todennäköisesti passiivinen tupakointi tai asbestille tai radonille altistuminen. Myös arsenikille, kromille ja nikkelille altistuminen lisäävät syöpäriskiä. Kokoavaa selitystä tapauksille on haettu ruokavaliosta ja alkoholista, mutta mitään varmaa ei ole todettu.
Vaikka joissakin suvuissa esiintyy toisia enemmän syöpää, ei Vasankarin mukaan ole löydetty selitystä sille, miksi juuri nyt keuhkosyöpätapaukset ovat tupakoimattomilla naisilla lisääntyneet.
Suomessa keuhkosyövän ennuste on huonompi kuin muissa Pohjoismaissa.
The Lancet julkaisi vuonna 2018 tutkimuksen, jonka mukaan keuhkosyöpään sairastuneista oli viiden vuoden päästä sairauden toteamisesta elossa Suomessa 13 prosenttia, mutta Islannissa 20,2 prosenttia, Ruotsissa 19,5, Norjassa 19 ja Tanskassa 16,6 prosenttia.
– Monessa maassa on satsattu enemmän keuhkosyövän hoitoon.
Tanskassa ja Ruotsissa esimerkiksi hoitopolkua on kehitetty, Vasankari kertoo. Niissä noudatetaan Euroopan keuhkolääkäriyhdistyksen suositusta aikarajoista esimerkiksi sille, missä ajassa epäilyttävien oireiden havaitsemisesta potilaan pitää päästä tietokonekuvaan ja kuinka pian sen jälkeen hoito on aloitettava.
Suomessa suosituksen noudattamisesta ei ole päätetty. Vastuu päätöksen tekemisestä kuuluu STM:lle ja THL:lle.
Yhdeksi selittäväksi tekijäksi Suomen heikommille elossaololuvuille on arvioitu keuhkosyöpädiagnoosien viivästymistä.
Etenkin syksyn ja talven influenssa-aikana pitkittyneistä infektioista kärsiviä potilaita tulee terveyskeskuksiin ja työterveysvastaanotolle paljon.
– Voi olla, että heillä katsotaan vähän tulehdusarvoja ja ajatellaan, ettei potilaalla ole mitään ihmeempää. Herkästi ehkä jää keuhkosyöpä epäilemättä ja keuhkokuva ottamatta, Vasankari sanoo.
Noin 15 prosenttia keuhkosyöpään sairastuneista ei tupakoi.
Hänen mielestään lääkärin tulisikin ottaa keuhkojen röntgenkuva aina, jos potilaalla on ollut yskää, limannousua tai hengenahdistusta yli kolmen viikon ajan. Se on halpa ja helppo tapa löytää keuhkosyöpä.
Aiemmin on ajateltu, ettei niin sanotusti ylimääräisiä röntgenkuvia pitäisi ottaa säteilyriskin vuoksi. Vasankari sanoo kuitenkin, että tavallinen keuhkoröntgenkuva vastaa muutamien päivien taustasäteilyä, eli sädekuorma on pieni.
Monissa keuhkosairauksissa oireet ovat samantyylisiä, olipa kyse koronasta, keuhkoahtaumataudista tai astmasta. Kuva antaa jo paljon tietoa.
Röntgenkuvakaanei tosin paljasta kaikkea: muutoksen täytyy olla jo kasvanut, jotta se näkyisi. Paljon tarkemman kuvan saa keuhkojen tietokonetomografialla. Viipalekuvanottoa nykyistä herkemmin Vasankari ei silti suosittelisi. Jos kaikki pitkittyneestä yskästä kärsivät viipalekuvattaisiin, kuvauskapasiteetti ei riittäisi. Myös säteilyannos toisi haasteita.
– Jos potilaalla on pitkittynyt yskä, on pakko lähteä liikkeelle tavallisella röntgenkuvalla.
Herkästi ehkä jää keuhkosyöpä epäilemättä ja keuhkokuva ottamatta.
Keuhkosyövän diagnosointia voi viivästyttää sekin, että ihminen voi selvitä arkisista askareistaan hengästymättä, vaikka toisessa keuhkossa kasvaisi jo syöpäkasvain, Vasankari kertoo.
Tupakoiva taas on voinut tottua limannousuun ja tupakkayskään eikä hankkiudu niiden takia hoitoon. Lisäksi keuhkot eivät keuhkopussia lukuun ottamatta tunne kipua. Tuntemuksia tulee vasta, kun syöpä leviää muihin rakenteisiin.
Kun selkeät oireet ovat ilmaantuneet, ei kasvainta yleensä pystytä enää leikkaamaan.
Tupakoimattomien naisten keuhkosyöpään, esimerkiksi adenokarsinoomaan, on olemassa uusia lääkkeitä. Vasankarin mukaan lääkelupaprosessin hitaus voi kuitenkin osin selittää Suomen heikkoja eloonjäämislukuja. Alkuun etenkin tablettilääkkeet ovat myös kalliita potilaille, ennen kuin niistä tulee Kela-korvattavia.
Vasankari ja Oulun yliopiston keuhkosairauksien ja keuhkopatologian professori Riitta Kaarteenaho aikoivat muutama vuosi sitten aloittaa tutkimuksen, jossa olisi selvitetty myös sitä, millainen on tupakoimattomien keuhkosyöpään sairastuneiden naisten profiili. Tutkimus ei kuitenkaan saanut rahoitusta.
Nyt tavoitteena on yrittää saada tutkimus alkuun isommalla tutkijajoukolla.
