Hoitajien ja muiden julkisella sektorilla työskentelevien mahdollinen ”koronabonus” on noussut julkiseen keskusteluun. Hoitoalan liitto Tehy perää valtiolta tukea koronalisien maksamiseen. Paljon on puhuttu myös valtiolta kunnille koronan vuoksi tulevasta ”ekstramiljardista”.

Työelämäprofessorina, poliitikkona ja virkamiehenä toiminut Pekka Sauri tiivistää Twitterissä sen, mitä moni kenties miettii: Mikseivät kunnat voi osoittaa valtion tuesta rahaa sairaanhoitopiireille hoitajien koronalisään?

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen toteaa, että jos pelkästään hoitajille maksettaisiin koronalisä, vaatimukset leviäisivät muihinkin ammattikuntiin. Vartiaisen mielestä asia hoituisi parhaiten paikallisella sopimisella.

”Kunnat pelkää suomalaisen tupojärjestelmän kateutta, vaatimukset leviävät kaikkialle. Ja lisä pitäisi neuvotella kertaluonteiseksi, mitä ei meillä oikein osata. Paikallisella sopimisella tämä hoituisi parhaiten”, Vartiainen vastaa Saurille.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko nostaakin esiin koko julkisalan koronalisän, ja juuri paikallisen sopimisen avulla. Jukon mukaan koronalisästä tulee ”paikallisen sopimisen näytön paikka”.

– Esitämme, että palkitsemisen mallit sovitaan työpaikoilla kautta koko julkisen sektorin. Erittäin tärkeää on korvata myös lisääntynyt työn vaativuus ja työkuorma, Jukon hallituksen puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoo tiedotteessa.

Lähes 200 000:n julkisaloilla työskentelevän akavalaisen työ- ja virkaehtosopimukset neuvotteleva Juko muistuttaa, että ”työn organisointi, työ- ja vapaa-aikajärjestelyt, työvuorot ja lepoajat ovat julkisella sektorilla asioita, joista voi varsin laajasti sopia työpaikalla toisilla tavoin kuin virka- ja työehtosopimuksissa”.

– Julkisalojen työnantajien kuntien, valtion, yliopiston ja kirkon on nyt mahdollista osoittaa hyvä suunta paikalliselle sopimiselle, sanovat Luukkainen ja Jukon toiminnanjohtaja Maria Löfgren.

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen tuo esiin Tehyn blogissa, että tietoja paikallisista sopimisista on hoitoalalta alkanut tulla.

”Kesän ja alkusyksyn odottelun ja pään pensaaseen pistämisen jälkeen työnantajia on luultavasti paimennettu Suomen hallituksen toimesta, kun viime viikon aikana on tipahdellut tietoja henkilöstön palkitsemisesta ja paikallisista sopimuksista”, Rytkönen kirjoittaa.

Rytkönen käy blogissaan läpi erilaisia paikallisia sopimuksia, jotka ovat hänen mukaansa tasoltaan kirjavia.

”Inkoo on päättänyt palkita koko henkilöstöään 100 euron kertakorvauksella ja Joroinen 150 eurolla. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä palkitsee työntekijänsä kulttuuri- ja liikuntaseteleillä”, Rytkönen kirjoittaa.

”Tampereen yliopistollisessa sairaalassa [TAYS] lienee monipuolisin sopimus. Paikallisesti on sovittu suuremmasta hälytysrahasta, lisävuorokorvauksesta ja loman perumisen korvaamisesta”, Rytkönen myös kirjoittaa.

”Mm. määräaikainen korotus KVTES hälytysrahaan (90 euroon), 60€ korvaus ylimääräisistä vuoroista, ja muutama muu keino”, on TAYSissa työskentelevä pääluottamusmies Atte Tahvola kertonut.

Tahvolan mukaan nämä kannustimet koskevat muitakin työntekijöitä kuin vain hoitohenkilökuntaa.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä on päätetty ottaa käyttöön lisätyökorvaus ja jatkaa hälytysrahan maksamista joustavammin. Lisätyökorvausta on käytetty Husissa myös viime vuonna.

”Oulun yliopistollisessa sairaalassa on sovittu vapaaehtoisesta varallaolosta, joka korvataan ylimääräisellä 130 euron kuukausikorvauksella ja normaalia suurempana varallaolokorvauksena. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa työnantaja on luvannut maksaa 400 euroa, jos loma pitää perua töiden takia. Ihan hyvä suunta, mutta joulun kiireisiin tälläkään tuskin on vaikutusta, koska jouluna hoitajilla ei ole lomia, joita voisi perua. Turussa ei ole tehty vielä mitään”, Rytkönen kirjoittaa.

Rytkönen perää edelleenkin valtiota apuun.

”Kysyn pääministeriltä, mikä laki tai sopimus estää osoittamasta hoitajille korvamerkittyä rahaa valtion budjetista? Kysyn työnantajilta, mikä laki tai sopimus estää korvaamasta enemmän niille, jotka on valmiuslain perusteella määrätty töihin? Vastaan itse. Ei mikään”, Rytkönen kirjoittaa.

Kunta-alan työmarkkinaneuvotteluja käytiin keväällä koronan varjossa. Neuvotteluissa oli esillä erityinen koronalisä. Tehyn ja hoitoalan ammattiliitto Super lausuivat tuolloin, että korvausta sopimukseen saatu, koska se edellyttäisi valtiolta erillistä rahoitusta kuntien heikon taloustilanteen vuoksi. Tehy ja SuPer vetosivat tuolloinkin maan hallitukseen koronakorvauksesta.

Tänä syksynä on siis kerrottu, että kunnat saavat valtiolta miljardin ylimääräistä rahoitusta. Mikäli 500 euron bonusraha maksettaisiin koko Suomen kunta-alan sote-henkilöstölle, kustannus olisi kaikkine sivukuluineen noin 116 miljoonaa euroa, laskee Kuntatyönantajien tutkimuspäällikkö Mika Juutinen.

Keväällä Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen arvioi, että koronalisä koko kunta-alan henkilöstölle maksaisi lähes miljardin.