Koronakriisi on kasvattanut suun terveydenhuollon jo ennestään mittavaa hoitovelkaa. Siitä huolimatta moni kunta etsii parhaillaan säästöjä koronan pahentamaan talousahdinkoon myös suun terveydenhuollosta, kertoo Hammaslääkärilehden teettämä kysely.
Hammaslääkäriliitto pitää tilannetta huolestuttavana ja muistuttaa tiedotteessaan, että laki velvoittaa kuntia järjestämään asukkailleen kaikki tarpeelliset suun terveydenhuollon palvelut.
Koronatilanne on kasvattanut hoitojonoja lähes kaikissa terveyskeskuksissa. Kyselyyn vastanneista johtavista hammaslääkäreistä 32 prosenttia kuvailee hoitojonojen kasvaneen merkittävästi ja 54 prosenttia jonkin verran. Vastanneista 14 prosenttia kertoo, että hoitojonot eivät ole kasvaneet.
Yli puolet terveyskeskuksista on joutunut etsimään säästöjä suun terveydenhuollosta. Säästöpaineita on yhtä lailla pienemmissä ja suuremmissa terveyskeskuksissa. Konkreettisista säästöpäätöksistä raportoi joka neljäs kyselyyn vastannut johtava hammaslääkäri.
Toisaalta osassa kuntia koronatilanne on voinut tuoda väestön suunterveyteen liittyvän hoidontarpeen myös entistä paremmin näkyviin. Kaikkialla maassa tilanne ei ole yhtä hälyttävä, sillä 45 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi, että säästöjen tarve ei ole ollut vielä esillä.
Yleisimpiä kuntien esittämiä säästökeinoja ovat vastaajien mukaan henkilöstön lomauttaminen tai jopa irtisanominen, hoitoloiden vähentäminen ja palveluiden keskittäminen isoihin yksiköihin sekä ostopalveluiden leikkaaminen. Näissä vastauksissa kyse on ehdotetuista säästökeinoista, joista ei ole vielä tehty päätöksiä.
Esimerkkejä jo tehdyistä suun terveydenhuollon säästöistä ovat puolestaan sijaisten käytön vähentäminen, hankintojen jäädyttäminen ja se, että kertyneitä hoitojonoja ei ole enää varaa purkaa lisätöinä.
Kysely tuo esiin myös hammaslääkärien epätoivon ja uupumisen, kun potilaita ei säästöpaineiden ja resurssipulan vuoksi voi aina hoitaa niin hyvin kuin muuten olisi mahdollista.
”Kysymys on, kauanko jaksamme. Jonojen takia pitäisi jatkuvasti ottaa uusia potilaita sisään, mikä tarkoittaa, että hoidossa olevien potilaiden hoito ei tule valmiiksi.” (Lainaus kyselyn avovastauksista.)
Hammaslääkäriliiton mukaan tilanne suun terveydenhuollossa alkaa monessa kunnassa olla kestämätön.
– Väestön suun terveydenhuollon resurssit ovat olleet liian niukat jo pitkään, ja nyt koronaepidemia on monessa kunnassa vaikeuttanut tilannetta entisestään. Terveydenhuoltolaki kuitenkin velvoittaa kuntia järjestämään asukkailleen kaikki tarpeelliset suun terveydenhuollon palvelut, sanoo Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Henna Virtomaa tiedotteessa.
Yhtenä pikaisena ratkaisuna liitto on ehdottanut Kela-korvauksien korottamista ainakin määräaikaisesti, jolloin osa potilaista saisi mahdollisuuden hakeutua hoitoon yksityiselle puolelle.
– Ilman nopeita toimia tilanne väestön suunterveydessä uhkaa heikentyä, sillä hoitamattomina suun sairaudet pääsevät etenemään. Myös sosioekonomiset terveyserot tulevat repeämään yhä suuremmiksi, Virtomaa sanoo.
Hammaslääkäriseura Apollonia puolestaan on huolissaan lasten oikomishoitojen oikea-aikaisuudesta kun koronaepidemia on ruuhkauttanut hammashoitolat.
Pääosin oikomishoidot toteutuvat oikea-aikaisesti, mutta ruuhkat, resurssipula ja esimerkiksi koronaepidemia lisäävät riskiä viiveille. Covid-19-viruksen aiheuttaman sulun aikana keväällä 2020 oikomishoidot supistettiin minimiin ja suuri määrä potilasaikoja peruttiin. Tämänhetkinen jonotilanne vaihtelee suurissa kaupungeissa: osin jonotetaan hoidon tarpeen arviointiin, osin oikomishoidon aloitusta tai seurantaa. Erityisesti hoidon aloitukset voivat nyt viivästyä, ja vaikutukset heijastuvat 1–2 vuotta eteenpäin. Ideaalinen hoitoajankohta saatetaan hukata jonottaessa.
– Osa kevään peruutetuista hoitoajoista on edelleen kutsumatta. Oikomishoidon tarpeen arviointi -päivien määrät ovat myös romahtaneet aiemmasta. Koronan ja hoitovelan takia kontrollivälit ovat venyneet pitkiksi. Tällä hetkellä hoitoonpääsy on paikoin ruuhkautunut, mistä voi seurata ideaaliajankohdan menettäminen, kertoo hammaslääketieteen tohtori, erikoishammaslääkäri Emma Juuri tiedotteessa.
Jonoihin vaikuttaa myös tehostettu lasten ja henkilökunnan suojaaminen, mikä pidentää hieman vastaanottoaikaa. Ruuhkien purkuun panostetaan kuitenkin nyt monin tavoin, kuten esimerkiksi ilta- ja viikonlopputöin, ja kiireellisimmin hoitoa tarvitsevat priorisoidaan.
