Selkeänä ongelmana on suun terveydenhuollon palvelujen aliresursointi. Julkista suun terveydenhuoltoa ei alun perinkään ole mitoitettu kaikkien suomalaisten hoitoon. Siksi tuki yksityiseen suun terveydenhuoltoon on perusteltua ja välttämätöntä, Hammaslääkäriliiton tiedotteessa todetaan.

Yksityisen suun terveydenhuollon Kela-korvaukset ovat toimiva järjestelmä, joka tulee säilyttää ja jota tulee kehittää myös jatkossa, todetaan liiton lausunnossa monikanavarahoituksen purkamista valmistelleen työryhmän raportista.

Lisäksi potilasvirtoja voidaan tasata nykyistä toimivammalla palvelusetelimallilla.

”Hoidon saatavuus ja potilaiden riittävän nopea hoitoon pääsy edellyttävät, että koko hammaslääkärikunnan työpanos saadaan tehokkaasti käyttöön”, sanoo Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Henna Virtomaa.

Vaikka Kela-korvauksia on leikattu viime vuosina, niillä on edelleen merkitystä myös pienituloisille. Jatkossa korvauksissa voitaisiin Hammaslääkäriliiton mukaan painottaa aiempaa enemmän tutkimuksia ja suomalaisten kansanterveydellistä ongelmaa eli iensairauksia. Tämä madaltaisi kynnystä hakeutua hoitoon yksityiselle sektorille.

Samalla luotaisiin kannusteita huolehtia suunterveydestä.

Vuosittain noin kolme miljoonaa suomalaista käyttää suun terveydenhuollon palveluja. Aikuisväestöstä noin puolet saa hoitoa terveyskeskuksissa ja puolet yksityisvastaanotoilla. Lisäksi noin miljoonan lapsen ja nuoren suunterveydestä huolehditaan julkisella sektorilla.

”Suun terveydenhuollossa on tällä hetkellä useita merkittäviä rakenteellisia, rahoitukseen ja hoitoon pääsyyn liittyviä ongelmia. Jatkossa palvelujärjestelmää tulee uudistaa kestävämpään ja väestön hoidontarvetta paremmin vastaavaan suuntaan”, Virtomaa painottaa.

Nyt suunniteltua monikanavarahoituksen uudistusta ei Hammaslääkäriliiton mukaan kuitenkaan pidä toteuttaa yhtä aikaa meneillään olevan sote-uudistuksen kanssa. Tarvitaan riittävän pitkä siirtymäaika, huolellinen seuranta sekä tarvittavat pilotit.