Reilut kymmenen vuotta sitten hammaslääkäri Anu Vierola otti yhteyttä Kuopion yliopistoon. Hän halusi tietää, onko meneillään kipuun liittyviä tutkimuksia.

Vierola oli nimittäin työssään huomannut kivun tulevan esiin koko ajan enemmän.

– Ei vain hammaskipuna, vaan moninaisempana oireiluna. Oli paljon esimerkiksi päänsärkyjä ja arkuuksia kasvojen alueella, Vierola luettelee.

Vierolaa kiinnosti tutkia aihetta ja saada käsitys, mitä ylipäätään voi olla kipujen taustalla – muutakin kuin hampaistoon liittyvää.

Yliopistosta hän sai kuulla juuri alkamassa olevasta Lasten liikunta- ja ravitsemus -tutkimuksesta.

Vierola pääsi mukaan poikkitieteelliseen tutkimukseen tekemään hammaslääketieteen väitöskirjaa. Hän alkoi ryhmineen tutkia lasten kipuja ylipäätään, ei vain pään alueen kipuja.

– Aihe oli herättävä, oikea näköalapaikka, Vierola sanoo.

Hänen loppuvuodesta 2017 tarkastettu väitöstutkimuksensa osoitti, että niin purentaelimistön toimintahäiriöt ja niihin liittyvät kivut kuin muuallakin elimistössä esiintyvät kivut ovat yleisiä jo alakouluikäisillä lapsilla.

Lasten liikunta ja ravitsemus -seurantatutkimus jatkuu yhä Itä-Suomen yliopistossa. Tutkitut lapset ovat jo aikuisia.

Vierola ei tällä hetkellä ole aktiivisesti tutkimustyössä mukana.

– Mutta kun olen itse kerännyt siihen aineiston juuri lasten suun asioihin sekä kipuihin liittyen, niin herkästi minuun otetaan yhteyttä.

Aihe oli ­herättävä, oikea näköalapaikka.

Vierola työskentelee protetiikan ja purentafysiologian erikoishammaslääkärinä Iisalmen Terveystalossa. Lapsia hänen vastaanotollaan ei käy kovin paljon, mutta tutkimustyöstä on ollut hyötyä myös aikuispotilaille.

Purentaelimistön toimintahäiriöitä eli TMD-oireistoa Vierola kuvaa lempilapsekseen.

Suurin osa TMD-oireisista kokee kipuja, mutta eivät kaikki. Joskus potilas, jolla on narskuttelusta kuluneet hampaat, ei tunne kipuja. Toisaalta taas toinen potilas voi olla hyvin kipeä, vaikka hampaissa ei olisi kulumisen merkkejä.

Vierola pitää TMD-oireisten potilaiden kivunhoitoa sinänsä selkeänä asiana. Ensin hän tekee tarkan anamneesin kipujen mahdollisista syistä. Esimerkiksi reuma ja muut systeemisairaudet suljetaan pois. Potilaan kasvojen nivelet ja lihaksisto sekä hampaisto käydään läpi, samoin hartiaseutu.

Tyypillisesti jos potilaalla on vaikka päänsärkyä tai väsymyksen tunnetta kasvoilla, hoito aloitetaan purentakiskolla.

– Se on diagnostinen apuväline, sen aina sanon potilaillekin. Vaste nähdään kuukauden sisällä.

Yksi tärkeä selvitettävä asia on psyykkinen kuormittuneisuus. Monesti esimerkiksi vaikea elämäntilanne voi aiheuttaa kipuoireita.

Vierolalle on luontevaa kysellä potilaiden henkilökohtaisistakin asioista. Moni on päätynyt erikoishammaslääkärin vastaanotolle siksi, että oireiden syytä ei ole saatu kiinni.

– Jos ihan ensimmäistä kertaa tapaan potilaan, niin hiukan kuulostelen henkilökemiaa.

Yksi Vierolan väitöstutkimuksen tuloksista esiin noussut suositus oli, että erilaisia lasten kipuja tutkittaessa ja hoidettaessa tulisi kiinnittää huomiota myös purentaelimistön toimintaan.

Vierola toivookin, että lääkärit muistaisivat konsultoida hammaslääkäreitä, jos syytä esimerkiksi päänsäryille tai korvakivuille ei tahdo löytyä. Hän muistuttaa, että TMD-oireet voivat ilmetä mihin aikaan tahansa päivästä.

Lääketiede on kiinnostanut Vierolaa lapsesta asti. Lapsena häntä kiinnosti psykiatria, mutta sitten hammaslääketiede vei voiton.

– Potilaan kivun hoito ei ole vain tempun tekemistä, vaan siinä pitää osata katsoa asioita laaja-alaisesti: kivun etiologia tulee selvittää.

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 20.11..2020.