Hallitus on huolissaan suomalaisten ruokailutottumuksista, erityisesti suolan käytöstä ja kasvisten vähäisestä käytöstä.

Tänään perjantaina julkaistiin valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan osana tehty tutkimusraportti suomalaisesta ruokaympäristöstä ja ruoankäytön ohjauskeinoista.

Tutkimushankkeessa on hyödynnetty laajasti aiempaa kansainvälistä tieteellistä kirjallisuutta, ajankohtaisia kotimaisia tutkimuksia ja selvityksiä sekä erillisiä kysely- ja ostoaineistoja. Raportin tekijät ovat Tampereen ja Helsingin yliopistojen tutkijoita.

Hankkeessa tunnistettiin keinoja, joilla yhteiskunta pystyy tukemaan kuluttajien hyvinvointia muokkaamalla ruokaympäristöä terveellisempiä ruokavalintoja mahdollistavaksi ja niihin kannustavaksi.

Aiemman tutkimuskirjallisuuden perusteella saatiin varovaista näyttöä myös siitä, että hintaohjauksella, kuten veroilla ja tukipalkkioilla, voidaan edistää terveellisempiä ruokavalintoja erityisesti alemmissa sosioekonomisissa väestöryhmissä, joissa muun muassa informaation lisäykseen pohjaavien ohjauskeinojen vaikuttavuus on usein heikompi.

– Muiden kuin taloudellisten ohjauskeinojen osalta tutkimusnäyttö puhuu vahvimmin eri ohjauskeinojen yhtäaikaisen käytön, standardien ja säädösten ja ravintosisältömerkintöjen puolesta, kertoo Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa huomio kiinnittyy helposti yksinomaan verojen kautta tapahtuvaan ohjaukseen, kun pitäisi huomioida laajemmin myös muut kuin taloudelliset ohjauskeinot.

– Myös ruokien sijoittelulla ja annoskoolla, terveellisten ruokien saatavuuden parantamisella, joukkotiedotuskampanjoilla, promootioilla sekä epäterveellisten tuotteiden mainonnan rajoittamisella voidaan aiempien tutkimusten perusteella ohjata ruoankäyttöä, vaikka tutkimusnäyttö on niiden osalta vähäisempää ja myös ristiriitaisempaa, Fogelholm jatkaa.

Raportin mukaan kansalaisten ohjaamiseksi terveellisempään ruokavalioon tarvitaan erilaisten ohjauskeinojen yhtäaikaista käyttöä ja ymmärrystä keskeisistä kansallisista ravitsemushaasteista.

Työpaikkaruokailulla on raportin mukaan suuri merkitys tottumuksiin.

– Erilaiset ruokapalvelut, eli ns. joukkoruokailu, on nousemassa tärkeään rooliin suomalaisten ruokavalion muuttamisessa terveellisemmäksi ja ekologisesti kestävämmäksi. Sen kattavuuden laajentaminen auttaa osaltaan tasoittamaan ravitsemuksen väestöryhmittäisiä eroja. Ohjauskeinojen toteuttaminen ja niiden vaikutusten seuranta edellyttävät menetelmien resursointia, muun muassa elintarvikkeiden kansallisen koostumustietokannan ajantasaisuuden turvaamista, sanoo Helsingin yliopiston ravitsemustieteen dosentti Maijaliisa Erkkola.

Ohjaus tulisi raportin mukaan kohdentaa erityisesti keskeisimpiin ravitsemushaasteisiin, joita Suomessa ovat muun muassa kasvisten kulutuksen lisääminen sekä punaisen lihan kulutuksen ja suolan saannin vähentäminen.

Esimerkiksi kaupalla on suuri kansanterveydellinen potentiaali, joka perustuu muun muassa tarjottavaan tuotevalikoimaan ja tuotteiden sijoitteluun. Tutkijoiden mukaan tavoitteena tulee olla terveellisten vaihtoehtojen ensisijaisuus. Elintarviketeollisuus puolestaan vaikuttaa kansanterveyteen esimerkiksi sekä tuotevalikoimalla että pakkausten koolla.

Kansalaisten ravinto kiinnostaa päättäjiä, koska terveellisellä ravitsemuksella on suuri kansanterveydellinen ja kansantaloudellinen merkitys. Suositeltavilla ruokavalinnoilla voidaan vähentää elintapasairauksia, pidentää elinajanodotetta sekä vaikuttaa suoraan ja epäsuorasti elämänlaatuun.

Epäterveellisestä ravitsemuksesta ja muista terveydelle epäedullisista elintavoista aiheutuu myös merkittäviä kustannuksia sekä yksityiselle että julkiselle sektorille, sillä ne lisäävät sairauspoissaoloja sekä terveydenhuolto- ja lääkekuluja.