Sote-uudistus ottaa jälleen kerran uuden askeleen. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) johtama sote-ministerityöryhmä on saanut valmiiksi sote-uudistusta koskevat linjaukset.

Kiuru vertasi aamupäivään infotilaisuudessa Sanna Marin (sd) hallituksen sotea Juha Sipilän (kesk) hallitukseen kaatuneeseen uudistukseen.

– Nyt ei tavoitella 3 miljardin euron säästöjä, Kiuru sanoo.

Hän tuntuu unohtaneen, että Sipilän hallituskaudella ei tavoiteltu 3 miljardin säästöjä sotessa, vaan nousevaa kustannuskäyrän nousukulmaa piti alentaa kyseisellä summalla vuoteen 2030 mennessä. Tavoite oli osa julkisen talouden kestävyysvajeen kutistamista.

Kiurun mukaan uudistuksessa on kuitenkin mukana tuottavuustoimet.

– Sokka ei ole irti, Kiuru toteaa.

Nykyhallituksessa sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyisi 21 sote-maakunnalle ja Uudellemaalle on tulossa oma erillisratkaisu. Nykyisin järjestäjiä on noin 190.

Lisäksi erityistason palveluja varten tulee viisi yhteistoiminta-aluetta.

Kunnilta siirtyy maakunnille tehtäviä noin 19 miljardin edestä. Maakuntien rahoittajana toimii ainakin alkuvaiheessa yksin valtio.

– Uudistuksella kavennetaan terveyseroja, turvataan palveluja, parannetaan saatavuutta, varmistetaan työvoiman saantia ja hallitaan kustannuksia, Kiuru linjaa.

Esitys lähtee lausuntokierrokselle kesäkuun aikana.

Lakipaketin pitäisi olla eduskunnassa joulukuussa. Kiuru ennakoi, että maakuntavaalit pidetään alkuvuonna 2022 ja maakunnat aloittaisivat toimintansa vuonna 1.1.2023.

Lausuntokierrokselle lähtevässä esityksessä ei edellytetä järjestäjän ja tuottajan erottamista. Tällöin yksityiset tuottajat eivät ole samalla lähtöviivalla maakuntien omaan tuotantoon verrattuna.

Kuntaministeri Sirpa Paateron (sd) mukaan uudistus rakentuu vahvan julkisen järjestäjän ja tuottajan varaan.

– Tämä on valtava pettymys, mutta ei yllätys. Esitys johtaa yksityisen sektorin palvelutuotannon vähentymiseen, sanoo Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala.

Hän ihmettelee hallituksen linjauksia maakuntien oman tuotannon vahvalle turvaamiselle. Hallitus viittaa asiassa perustuslakivaliokunnan vanhoihin lausuntoihin.

– Vanhat perustuslakivaliokunnan lausunnot antavat raameja, mutta eivät ne anna yksiselitteisiä vastuksia, mikä on oikein ja mikä väärin. Vetoamalla vanhoihin lausuntoihin hallitus hakee oikeutusta poliittiselle tahtotilalleen, Kujala arvioi.