Hallitus on torstaina käsitellyt ja hyväksynyt toimintasuunnitelman, joka ohjaa jatkossa hybridistrategian mukaisten suositusten ja rajoitusten toteuttamista ”koronavirusepidemian ensimmäisen vaiheen jälkeen”.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) mukaan periaatepäätös asiasta hyväksyttiin hallituksessa torstain neuvotteluissa. Hänen mukaansa kyseessä on suunnitelma siitä, miten hybridistrategia tulee toimimaan tulevina kuukausina.

Toimintasuunnitelmassa epidemia jaetaan kolmeen eri vaiheeseen, jotka ovat seuraavat:

– Perustaso: vastaa tilannetta keskikesällä 2020. Tartuntojen ilmaantuvuus on alhainen, kotoperäisten tartuntojen osuus on pieni.

– Kiihtymisvaihe: alueellinen ilmaantuvuus on suuruusluokkaa >10–25/100 000 asukasta/14vrk. Paikallisia ja alueellisia tartuntaketjuja, jotka pääsääntöisesti jäljitettävissä ja sairaalahoidon tarpeeseen pystytään vastaamaan ilman erityistoimia.

– Leviämisvaihe: tartunnat leviävät alueellisesti tai laajemmin, suuruusluokassa >18–50/100 000/14vrk. Tapausten päivittäinen kasvunopeus on yli 10 %. Alle puolet tartuntalähteistä on jäljitettävissä, sairaalahoidon ja tehohoidon tarve kasvaa voimakkaasti.

Ministeri Kiurun mukaan Suomi on tartuntamäärien lievästä noususta huolimatta yhä epidemian perustasolla, jonka aikana keskeiset toimintamallit ovat hygieniasuositukset ja alueelliset viranomaistoimet, etenkin tartuntaketjujen jäljittäminen. Toimien ”strategisena tavoitteena on pitää Suomi jatkossakin perustasolla, jossa epidemia ei laajene”.

– Kun katsotaan elokuun jälkimmäistä puoliskoa, Suomi on yhä epidemian perustasolla, Kiuru sanoi.

Kiurun mukaan epidemian vakavuus kuitenkin vaihtelee alueellisesti ja ”tilanne voi muuttua nopeasti erityisesti suurien tartuntaryppäiden takia”.

Valtioneuvoston tiedotteen mukaan hybridistrategian mukaiset toimenpiteet on kohdistettava tarkasti ja oikein ajoitetusti ”niiden epidemiologisen ja lääketieteellisen tarkoituksenmukaisuuden perusteella”.

– Testaa, jäljitä, eristä ja hoida -periaatteen toimet kohdistuvat ensisijaisesti epäillyn tartunnan saaneisiin henkilöihin ja altistuneisiin lähikontakteihin. Tavoitteena on katkaista tartuntaketjut ja estää viruksen leviäminen laajemmalle väestössä, tiedotteessa kerrotaan.

– Kohdennettujen suositusten ja rajoitusten kohteina ovat tilat, tapahtumat ja toiminnot, joissa viruksen leviämisen riskien voidaan perustellusti katsoa olevan koholla. Rajoitukset ovat pääsääntöisesti paikallisia tai alueellisia.

Tiedotteen mukaan väestöön kohdistuvat laajat rajoitukset ”voivat olla viimesijaisina toimenpiteinä perusteltuja epidemian vakavan leviämisen uhkan estämiseksi”. Tämän aika ei ole vielä perustasolla, mutta niitä voidaan harkita kiihtymisvaiheessa, jotta viimeiseltä eli leviämisvaiheelta vältyttäisiin.

– Kiihtymisvaiheen uhatessa tulee lisäksi entisestään tehostaa tartuntatautilainsäädännön mukaisia toimenpiteitä, tartunnan saaneiden tunnistamista, tartuntaketjujen jäljitystä ja katkaisua sekä ottaa käyttöön uusia yksilötason keinoja tartuntojen ehkäisemiseksi, tiedotteessa kerrotaan.

– Mikäli kaikista varotoimista huolimatta merkit leviämisvaiheen uhasta yleistyvät, välttämättömiä lisätoimenpiteitä ovat laajemmat ja tiukemmat alueelliset ja valtakunnalliset suositukset ja rajoitukset sekä varautuminen hoitokapasiteetin lisäykseen.

Toimintasuunnitelmaa sovelletaan samaan aikaan epidemian ensimmäisen vaiheen jälkihoidon ja jälleenrakennuksen kanssa.

– Suositusten ja rajoitustoimien käyttö edellyttää kokonaisvaltaista arviota, jossa päätöksiä punnitaan epidemiologisten, sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten suhteen sekä suhteessa perusoikeuksiin.