Hallituksen sote-lakiluonnokselle löytyy kannatusta, mutta myös kritiikkiä sairaanhoitopiireissä. Lakiluonnos julkaistiin kesäkuussa ja sitä kommentoidaan nyt yhtymähallituksissa.

Husin ja Uudenmaan liiton mukaan lakiehdotus on Uudenmaan kuntien kannalta kestämätön. Valtioneuvoston esitykseen sisältyy Husin laskelmien mukaan varovaisestikin arvioiden 400 miljoonan euron vuositason tulonsiirto Uudeltamaalta muualle Suomeen. Rahoituksen jaossa käytetty tarvevakiointi on keinotekoinen ja yksipuolisuudessaan Husin mukaan täysin kestämätön lähtökohta.

Hus ei näe sote-uudistuksen edistämistä mahdollisena ilman rahoitusmallin merkittävää muuttamista. Rahoituksen pitää turvata Husiin keskitettyjen valtakunnallisten erityistehtävien hoitaminen sekä ison yliopistosairaalan toiminta. Rahoituksen jaossa on myös huomioitava Uudenmaan kasvava väestö ja pääkaupunkiseudun erityispiirteet.

Esitetty rahoitusmalli leikkaisi pelkästään Husin rahoitusta yli 100 miljoonaa vuodessa. Henkilötyövuosiksi muunnettuna tämä tarkoittaisi noin 1500 henkilötyövuoden vähentämistä Husista pysyvästi.

– Yhdessäkään sotaa tai vastaavaa katastrofia käymättömässä maassa vuotuinen terveydenhuollon rahoitus ei ole laskenut aikoihin, sanoo Husin toimitusjohtaja Juha Tuominen Husin tiedotteessa.

Suomen johtavan ja ainoan laajasti kansainvälisellä tasolla toimivan yliopistosairaalan rahoitusleikkaus vaikuttaisi koko maahan.

– Husilla on merkittävät valtakunnalliset erityisvastuut vaikeimmin sairaista potilaista. Lisäksi meillä tehdään laajasti lääketiedettä eteenpäin vievää pioneerityötä. Yhdenvertaisesta erikoissairaanhoidosta leikkaaminen olisi koko Suomelle tuhoisaa, Tuominen sanoo.

Myös Uudenmaan liitto näkee taloudelliset vaikutukset kestämättöminä.

Sote-maakuntien rahoituksen pohja muodostuu ehdotuksessa kunnilta siirtyvistä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien kustannuksista. Kustannusten siirtojen kuntakohtaiset erot ovat lähtökohtaisesti suuret. Kaikkiaan Suomen kunnilta ollaan siirtämässä kustannuksia noin 19,1 miljardia euroa.

Uudenmaan liitto on vakavasti huolissaan maakunnan kuntien talouden kestävyydestä, liiton tiedotteessa kerrotaan. Esityksen mukaan Uudenmaan viiden sote-maakunnan valtiontasaus kasvaisi siirtymäkauden 2023–2029 aikana yhteensä 1,25 miljardia euroa. Uusimaa maksaa jo nykyisellään valtionosuustasauksina muun Suomen hyvinvointia lähes 600 miljoonaa euroa vuodessa.

Esitetyt rahoituksen määräytymisperusteet eivät ota huomioon Uudenmaan erityispiirteitä.  Vain pieni osa rahoituksesta määräytyisi asukasmäärän, vieraskielisyyden ja asukastiheyden perusteella.  Valtaosa rahoituksesta määräytyisi sairastavuuteen ja sosioekonomisiin tekijöihin perustuvan sote-palvelukertoimen mukaan.

Uusimaa on Suomen suurin väestökeskittymä sekä työpaikka- ja talousalue, joka poikkeaa huomattavasti muista maakunnista suuren väestömäärän, nopean kansainvälistymisen sekä kansallisesti merkittävän taloudellisen toimeliaisuuden suhteen.

Väestönkasvu ja väestön ikääntyminen aiheuttavat huomattavia kustannuksia lisääntyneiden palvelu- ja investointitarpeiden muodossa. Palvelutarpeita ja -kustannuksia lisää merkittävästi myös nopeasti kasvava vieraskielisten määrä.

Lisäksi malli kohtelee epäoikeudenmukaisesti niitä Uudenmaan kuntia, jotka ovat pystyneet rakenteellisilla uudistuksilla pitämään sote-kustannukset keskimääräistä pienempinä. Näitä kuntia ei Uudenmaan liiton mukaan tulisi rangaista tehokkaasta taloudenpidosta heikentämällä talouden tasapainoa siirtymäkauden aikana.

Varauksetonta kannatusta lakiluonnos ei saa Uudenmaan ulkopuolellakaan. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä kritisoidaan esitystä siitä, että maakunnille ei jää riittäviä vapauksia palveluiden järjestämiseen. Hyvinvointiyhtymä pitää hallituksen sote-lakiluonnoksen tavoitteita pääosin kannatettavina, mutta lakiluonnokseen sisältyy myös heikkouksia, joista merkittävimpiä ovat sote-maakunnan itsehallinnon rajoittaminen, rahoituksen kansalliset sekä alueelliset ongelmat, Uudenmaan erillisratkaisu sekä monituottajuuden riittävän tuen puute ja ympäristöterveydenhuollon jättäminen uudistuksen ulkopuolelle.

– Esityksen mukaan valtio ohjaa liian yksityiskohtaisesti sote-maakuntien operatiivista toimintaa. Sote-maakuntien itsehallinnollista asemaa heikentää myös se, että sote-maakunnalla ei ole verotusoikeutta, toteaa toimitusjohtaja Marina Erhola tiedotteessa.

Esitys ei tue tarpeeksi monituottajuutta, joka erityisesti perustason palvelujen tuotannossa on laajasti käytössä eri toiminnoissa ja eri alueilla.

– Esitetyt sote-maakunnan omaa tuotantoa koskevat vaatimukset heikentävät mahdollisuuksia järjestää toimintaa tehokkaasti ja tuottavasti, sanoo hallituksen puheenjohtaja Kari Lempinen.

Sote-lakiehdotuksen mukainen valtion rahoitus ei riitä päijäthämäläisten tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen. Päijät-Hämeen sote-maakunnan rahoitus uhkaa jäädä seitsemän vuoden siirtymäajan jälkeen 34 miljoonaa euroa väestön laskennallista palvelujen tarvetta pienemmäksi. Syynä rahoitusvajeeseen ovat väestörakenteen muutos ja tällä hetkellä selvästi muuta maata edullisemmin järjestetyt sote-palvelut.

Hyvinvointiyhtymän näkökulmasta Uudenmaan erillisratkaisu on osittain ongelmallinen erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon integraation näkökulmasta. Riskinä hyvinvointiyhtymässä nähdään se, että järjestely ei tue sosiaalihuollon erityispalvelujen järjestämistä eikä se anna tukea perusterveydenhuollolle. Koska integraatio ei toteudu, se vaikeuttaa rahoituksen valtakunnallista uudelleen kohdentamista.

Varsinais-Suomessa puolestaan ollaan huolestuneita erikoissairaanhoidosta. Sairaanhoitopiiri on tyytymätön lakiesityksiin, joilla aiotaan korvata nykyinen erikoissairaanhoitolaki. Piiri pitää esitystä ongelmallisena, koska se asettaa yliopistosairaalamaakunnat samalle viivalle kuin keskussairaalamaakunnat.

Yliopistosairaalat ovat keskeisessä asemassa vaativan tason sairaanhoidossa. Ne myös kehittävät ja koordinoivat erikoissairaanhoitoa erityisvastuualueellaan ja toimivat opetussairaalana. Näistä näkökulmista sairaanhoitopiiri esittää merkittäviä muutoksia valtioneuvoston esitykseen.

– Sairaanhoitopiiri pitää välttämättömänä, että uudistuksessa määritellään yliopistosairaalaan ja sen ylläpitämiseen tarvittavat säädökset. Yliopistosairaala vastaa erityistason erikoissairaanhoidon potilaiden tutkimisesta ja hoidon järjestämisestä myös oman maakuntansa ulkopuolelle, lausunnossa todetaan.

Toiminnan jatkuvuus edellyttää erillistä rahoitusta.

– Yliopistosairaanhoitopiirien erityispiirteet ja vaativan erikoistason toimintakyvyn takaaminen tarvitsevat rahoituksen. Tämä tulee erikseen ottaa huomioon maakuntien rahoituksessa, lausunnossa todetaan.

Sairaanhoitopiiri vaatii, että sairaalan ja lääketieteellistä koulutusta antavan yliopiston yhteistyö kirjataan lakiin. Se tarkoittaa käytännössä, että yliopisto osallistuu yliopistosairaalan hallintoon. Myös mahdollisuus yhteiseen henkilöstöön ja toimintaan halutaan säilyttää.

Sairaanhoitopiiri pitää sote-esitystä kaikkiaan epäselvänä. Lakiluonnos jättää avoimeksi peruskysymyksen, miten maakunta järjestää sosiaali-ja terveyspalvelujen tuotannon. Piiri epäilee tämän johtavan ihmisten eriarvoisuuteen.

– Erityisesti sairauksissa, joissa ei ole kansallista näkemystä, on vaarana, että maakunnissa päädytään erilaisiin ratkaisuihin. Tällöin hoidon toteutus ja saatavuus vaihtelevat, mikä heikentää yhdenvertaisuutta. Laeilla on varmistettava, että asiantuntevuus otetaan huomioon, lausunnossa todetaan.

Sairaanhoitopiirin näkemyksen mukaan palveluiden tehokas ja laadukas tuottaminen edellyttää kuitenkin erikoisairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden nykyistä syvempää integraatiota. Sama pätee toiminnan kansalliseen ja alueelliseen keskittämiseen. Piiri toivoo, että lakiesitys määrittelee sote-maakunnista muodostettavat viisi yhteistyöaluetta vastaamaan nykyisiä yliopistosairaaloiden erityisvastuualueita.

Juttua täydennetty Varsinais-Suomen lausunnolla 15.9. klo 14.41..