Hallituksen valmistelema esitys perusterveydenhuollon hoitotakuun kiristämisestä nykyisestä 90 päivästä seitsemään päivään ei ole nykymuodossaan realistinen, arvioi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (Vatt).

Vattin erikoistutkijoiden Tanja Saxellin ja Markku Siikasen mukaan esityksessä ei riittävästi huomioida terveydenhuollon pulaa henkilökunnasta tai tarvittavan lisärahoituksen suuruutta.

Vuonna 2019 sote-alalla jäi palkkaamatta lähes 25 000 työtekijää, ja työvoimapula on entisestään pahentunut koronapandemian aikana.

Tutkijat kritisoivat myös sitä, että esityksen pohjana olevien laskelmien perusteita ei riittävästi tuoda esille.

Vatt toteaa lausunnossaan sosiaali- ja terveysministeriölle (STM), että hallituksen valmisteleman lakiesityksen tavoitteet ovat sinänsä kannatettavia.

Esitys edistäisi toteutuessaan väestön yhdenvertaisuutta, väestön terveys- ja hyvinvointierojen kaventamista sekä perusterveydenhuollossa annettavan hoidon saatavuutta ja potilasturvallisuutta.

Henkilöstöpula uhkaa romuttaa hyvät tavoitteet.

Vattin mukaan sairaanhoitajien ja lähihoitajien pulaan tulisi tarttua alan houkuttelevuutta lisäämällä: korottamalla palkkoja ja vähentämällä työn kuormittavuutta. Lääkäripulaan Vatt esittää ratkaisuksi koulutusmäärien lisäämistä.

”Lääkärivaje näkyy terveyskeskuksissa täyttämättä jääneinä virkoina, vuokratyövoiman käytöstä aiheutuvana henkilöstön vaihtuvuutena, korkeina palkkoina ja sitä kautta korkeampina kustannuksina yhteiskunnalle”, tiivistävät Tanja Saxell ja Markku Siikanen tiedotteessa.

”Uudistuksen rahallisia vaikutuksia mahdotonta arvioida.”

Työvoimapulan poistaminen vaatii, että perusterveydenhuoltoon käytetään nykyistä merkittävästi enemmän rahaa. Hallitus on esityksessään arvioinut kustannuspaineen olevan 9-10 prosentin luokkaa uudistuksen voimaantulon jälkeen vuosina 2023-2025, mutta laskelmien luotettavuutta on haastavaa arvioida.

”Uudistuksen rahallisia vaikutuksia ja sen aiheuttamia muutoksia esimerkiksi työvoimatarpeeseen on mahdotonta arvioida, koska hallituksen esityksessä ei tuoda esille, miten vaikutukset on tarkkaan ottaen laskettu. Myöskään tutkimusnäyttöä ei ole hyödynnetty riittävästi uudistuksen perusteluissa”, sanovat Saxell ja Siikanen.

Hoitotakuun kiristämisen on tarkoitus toteutua 1.4.2023 eli lähes samaan aikaan hyvinvointialueuudistuksen kanssa. Vatt toteaa lausunnossaan, että kahta näin suurta uudistusta ei tulisi tehdä samaan aikaan, vaan hoitotakuu-uudistus pitäisi vaiheistaa ajallisesti ja alueellisesti.