Suomen kannattaa varautua myös koronarokotteiden mahdollisiin haittavaikutuksiin. Valtioneuvoston kanslia, sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat laatineet hallituksen käyttöön laskelmia ja skenaarioita, joiden mukaan kesän 2021 jälkeinen kehitys tulee riippumaan erittäin huomattavasti pikavauhtia kehitetyn koronarokotteen tehosta ja väestön rokotuskattavuuden kehityksestä.

”Jos se saadaan Suomessa syksyn 2021 alkuun mennessä hyvälle tasolle, epidemian kiihtyminen nykyiselle tasolle uudestaan voidaan todennäköisesti välttää. Jonkinasteinen talviepidemia kautena 2021–2022 on kuitenkin mahdollinen, koska mikään rokote ei anna väestötasolla 100 prosentin suojaa ja koska kaikki eivät voi tai halua ottaa rokotetta”, paperissa todetaan.

Rokotekattavuuden kehitys maailmalla vaikuttaa suuresti esimerkiksi matkailualan normaalitilanteen palautumiseen, ja tämä voi hidastaa maailmantalouden elpymistä.

Valtioneuvoston raportissa huomioidaan myös rokotteisiin liittyvät epävarmuudet.

”Ei voida olla varmoja siitä, että johonkin rokotteeseen ei liittyisi harvinainen mutta vakava haittavaikutus, joka ilmenee vasta kun satojatuhansia tai miljoonia ihmisiä on rokotettu, tai joka syntyy viiveellä. Yleensä uudet rokotteet otetaan eri maissa käyttöön eri aikoina ja vaiheittain. Menettely mahdollistaa potentiaalisten haittojen havaitsemisen ja välttämisen muissa maissa”, raportissa todetaan.

”Nyt otetaan globaalitasolla laajaan käyttöön rokotteet, jotka on kehitetty nopeasti ja joiden teknologiasta on puutteellista pitkäaikaista kokemusta. Euroopan lääkeviranomaiset edellyttävät valmistajilta faasi 3 tutkimusten aikana rokotettujen pitkäaikaisseurantaa juuri tämän asian selvittämiseksi. Asia on huomioitava viestinnässä, ja myös rokotehaittojen seuranta on varmistettava”, laatijat jatkavat.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kertoo verkkosivuillaan, että vaikka koronavirusrokotteita kehitetään nyt ennätyksellistä vauhtia, kehitteillä olevat rokoteaihiot ”käyvät läpi kaikki normaalit tutkimusvaiheet” ja koronavirusrokotteita arvioidaan samoilla laatu-, turvallisuus- ja tehokriteereillä kuin muitakin lääkevalmisteita.

Prosessia on kuitenkin nopeutettu pandemian vuoksi. Kun normaalitilanteessa yksi tutkimusvaihe seuraa toistaan, nyt tutkimusvaiheita on tehty rinnakkain ajan säästämiseksi. Myös rokotteiden arviointiprosessia on nopeutettu EU:ssa.

”Ennen jakelua Suomessa rokotteella täytyy olla myyntilupa Euroopan unionin alueella. Luvan antaa Euroopan komissio Euroopan lääkeviraston EMA:n esityksestä. Myyntiluvan saaminen riippuu tutkimustuloksista, rokotteen hyväksyttävästä hyötyjen ja haittojen suhteesta”, THL kertoo.

”[EU:n] lääkeviranomaiset arvioivat, onko uusi rokote riittävän tehokas ja turvallinen saadakseen myyntiluvan.”

Jos kaikki menee suunnitellusti, ensimmäiset rokotteet voivat saada myyntiluvan loppuvuoden 2020 aikana ja tulla käyttöön Suomessa vuodenvaihteen jälkeen. Ensin on määrä rokottaa terveydenhuollon henkilöstöä.

Laadituista skenaarioista ilmenee myös se, että nopeat ja päättäväiset toimet koronavirusepidemian hillitsemiseksi johtavat suotuisampaan lopputulokseen kuin rajoitustoimien lykkääminen talousvaikutusten pelossa – myös talouden kannalta.

”Skenaariot ja niihin perustuva taloudellisten, terveydellisten ja sosiaalisten vaikutusten mallinnukset ja arvioinnit viittaavat johtopäätökseen, jonka mukaan nopeat ja päättäväiset toimet epidemian hillitsemiseksi johtavat suotuisimpaan tulokseen”, skenaarioiden laatijat toteavat.

”Erityisen haitallinen tulos syntyy skenaariossa, jossa rajoitustoimia lykätään niin, että epidemia riistäytyy käsistä ja pakottaa myöhemmin laajoihin rajoitustoimiin hallinnan palauttamiseksi.”

Vaikutukset ”ovat samansuuntaisia kaikissa tarkastelluissa osioissa” eli niin terveydenhuoltojärjestelmän kapasiteetin ja kuormituksen, bruttokansantuotteen kehityksen kuin työllisyydenkin kannalta. Päättäväiset ja aikaiset toimet ovat myös talouden etu, vaikka rajoituksia on usein vastustettu talouselämän ja yritysten kärsimän haitan vuoksi.

”Merkittävä erityinen johtopäätös on, että laskelmien perusteella epidemian kehitys ja siitä seuraava terveydenhuollon kuormitus vaikuttavat talouskehitykseen enemmän kuin epidemian hallinnaksi tehtävät rajoitukset”, valtioneuvoston julkaisemassa paperissa todetaan.

Hallitukselle laaditussa paketissa on kolme eri skenaariota. Skenaarioiden aikajänne ulottuu joulukuusta 2020 kesäkuun 2021 loppuun.

Kolme skenaariota ovat seuraavat:

– Riittävän voimakkaat, toistuvat rajoitukset

– Rajoitustoimet hidastavat, mutta eivät pysäytä epidemiaa

– Ajautuminen myöhästyneisiin rajoitustoimiin

Ensimmäisessä skenaariossa epidemian ilmaantuvuus painetaan takaisin niin matalalle tasolle, että merkittävää terveydenhuollon kuormitusta ei synny. Voimakkaiden ja laajojen rajoitustoimien kesto on arvioilta 3–4 viikkoa. Kun rajoituksia poistetaan, ”ilmaantuvuus nousee jälleen, minkä vuoksi rajoitukset joudutaan palauttamaan, mahdollisesti useamman kerran”.

Toinen, keskimmäinen skenaario ”vastaa marraskuun 2020 valtakunnallista tilannetta, mikäli sen olisi annettu jatkua ilman rajoitustoimien kiristämistä joulukuun alussa”. Epidemiassa tapahtuu jatkuvaa kasvua, jossa vähitellen kaikilla alueilla ja erityisesti niiden suuremmissa asutuskeskuksissa epidemia muuttuu luonteeltaan selvästi väestöleviämiseksi. Tällöin ”ylivuodon riski ikäihmisten hoitokoteihin ja kuolleisuus kasvavat”. Tässä skenaariossa torjuntatoimia tehostetaan epidemian levitessä kohdennetusti ja tarpeen mukaan.

Kolmannessa, pahimmassa skenaariossa rajoitustoimien vaikutus jää vähäiseksi. Epidemia pahenee nopeasti kaikkialla Suomessa ja ”sairaalakuormitus kasvaa viiveen jälkeen nopeasti”. Tehohoidon kapasiteetti lähenisi rajojaan jo muutamassa viikossa, ja ylittyisi selvästi epidemiahuipun aikana, kun tehohoidossa olisi koronataudin vuoksi jopa 500 henkeä. Muu terveydenhoito kutistuisi aivan välttämättömimpään.

”Tässä kehityskulussa toteutettaisiin hyvin laajoja mutta viivästyneitä rajoitustoimia, joilla epidemian kasvu lopulta taitettaisiin.”

Nämä skenaariot ja ”niihin perustuva taloudellisten, terveydellisten ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnit viittaavat johtopäätökseen, jonka mukaan nopeat ja päättäväiset toimet epidemian hillitsemiseksi johtavat suotuisimpaan tulokseen kesäkuun 2021 lopulla”.

Skenaarioista pahimmassakin myös uskotaan, että epidemia alkaa rajoitustoimien ja kevään sekä kesän alkamisen yhteisvaikutuksesta hiipua vähitellen kesää 2021 kohti. Kesä-heinäkuuhun mennessä talven aalto alkaisi olla ohi, skenaarioissa uskotaan, ja ”koronakriisi ja siihen liittyvä epävarmuus päättyy tai heikkenee arviolta vuoden 2021 jälkimmäisellä puoliskolla”.

– Kaikissa skenaarioissa epidemia hiipuu kesän 2021 jälkeen eikä enää nouse sen jälkeen, valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander tiivisti oletukset tiedotustilaisuudessa torstaina.