Hyvinvointiala HALI ry epäilee medioille lähettämässään tiedotteessa, että sote-uudistuksen tavoitteet eivät täyty hallituksen tuoreimmassakaan sote-esityksessä. HALI:n mukaan hallituksen lausuntokierroksen jälkeisissä neuvotteluissa yksityiskohtia viilattiin, mutta suuret linjat eivät muuttuneet.

Hallituksen sote-esityksen pitää luoda edellytykset sote-järjestelmän uudistamiselle asetettujen tavoitteiden toteutumiselle. Näitä ovat muun muassa hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, palvelujen parempi saatavuus ja kustannusten kasvun hillintä. HALI katsoo, että tavoitteet toteutuvat vain, jos sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmämme on nykyistä vaikuttavampi, tehokkaampi ja tuottavampi.

– Esityksestä puuttuu keskeisiä keinoja vaikuttavuuden ja tuottavuuden lisäämiseksi. Järjestämisvastuun siirto kuntarakennetta laajemmille alueille tarjoaa parhaimmillaan tavoitteisiin pääsylle paremman alustan, mutta ei yksinään ole tae muutokselle, sanoo HALI:n toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas tiedotteessa.

HALI:n mukaan tuottavuutta on kasvatettava, jos halutaan päästä parempiin vaikutuksiin pienemmällä kustannusten kasvulla. Lakeihin pitää kirjata velvoite julkisen palvelutuotannon kustannusten läpinäkyvyyteen. Tavoitteisiin pääsemiseksi hyvinvointialueilla pitää olla vähintään samankaltaiset mahdollisuudet hyödyntää kumppanuuksia yksityisten palveluntuottajien ja järjestöjen kanssa kuin kunnilla nykyään.

– Yritysten ja järjestöjen merkittävät satsaukset julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen, kuten digitaalisiin palveluihin, ovat vieneet koko sote-sektoria eteenpäin ja mahdollistaneet suomalaisille paremmat palvelut. Tähän yhteiskehittämiseen ja yhteistyöhön esitys ei kannustaisi eikä mahdollistaisi sitä edes nykyisessä määrin, Rajakangas sanoo.

Hallituksen tiedotustilaisuuden perusteella HALI:ssa jäi avoimeksi, miten esitys on muuttunut lausunnoilla olleeseen versioon, jossa vaatimus järjestäjän riittävästä omasta tuotannosta oli kohtuuttoman laaja.

Perustuslakivaliokunta katsoi viime kaudella, että silloinen valinnanvapausesitys olisi voinut vaarantaa palvelujen saatavuuden, jos ihmiset olisivat valinneet aina yksityisen tuottajan. Perustuslakivaliokunnan huoli oli, että palvelujen saatavuutta ei olisi pystytty turvaamaan, jos yksityinen toimija olisi esimerkiksi mennyt konkurssiin.

– Järjestäjän oma tuotanto ei ole ainoa mahdollisuus turvata palvelujen saatavuus häiriötilanteissa. Järjestäjä voi esimerkiksi ottaa palvelutuotannon resurssit käyttöönsä välittömästi, jos yksityinen toimija lopettaisi toimintansa yllättäen. Sopimusjärjestelyin on jo nyt laajasti varauduttu erilaisiin häiriötilanteisiin, Rajakangas kertoo.

Lausuntokierroksella olleeseen versioon verrattuna hyvinvointialueiden itsehallintoa on HALIN näkemyksen mukaan jonkin verran selkeytetty koskien sosiaali- ja terveysministeriön kanssa käytäviä neuvotteluja. Yksityisen sektorin hyödyntämistä erityisesti päivystyksissä on helpotettu aiempaan esitykseen verrattuna. Samoin sopimusten mitätöintipykälää on lievennetty.

– Nämä ovat hyviä uutisia suhteessa lausunnoilla olleeseen esitykseen. Silti esityksessä mennään nykytilannetta rajoittavampaan ja näin ollen myös sote-järjestäjän mahdollisuuksia enemmän sitovaan suuntaan. Yksityisen sektorin osalta hallituksen neuvotteluissa onkin ollut kyse siitä, kuinka paljon enemmän yritysten ja järjestöjen hyödyntämisen mahdollisuuksia rajoitetaan suhteessa nykytilaan.

– Positiivista on, että hallituksen tiedotustilaisuuden mukaan hoitotakuuta kiristävä lainsäädäntö etenee, Rajakangas sanoo.