Äärimmäisen harva lääkäri pääsee tarjoamaan potilailleen hoitoa, jonka on itse kehittänyt.

Kysissä on tällainen lääkäri. Hän on gynekologisten syöpien hoitoon suuntautunut naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Hanna Sallinen.

Sallinen on runsaat 15 vuotta tutkinut ja kehittänyt geeniterapiaa, jota on helmikuusta lähtien testattu naisilla, joilla on vaikeahoitoinen ja uusiutunut munasarjasyöpä.

– Tämä on aika ainutlaatuinen kaari lääkkeen kehitystyössä ja minulle henkilökohtaisesti pitkä ja tärkeä matka, joka alkoi Seppo Ylä-Herttualan tutkimusryhmästä vuonna 2003, Sallinen sanoo.

Hän oli silloin vielä erikoistuva lääkäri. Vuosien laboratorio- ja eläinkokeiden jälkeen tutkimus on edennyt ensimmäiseen kliiniseen vaiheeseen, jossa ensisijaisesti selvitetään tutkimusvalmisteen turvallisuutta potilaalle.

Uutta geeniterapiaa testaa tällä hetkellä kolme potilasta. Tutkimukseen voidaan ottaa kaikkiaan neljä potilasta, joista yksi saa lumevalmistetta.

Geenilääkkeen tuotanto tapahtuu maksassa, josta se leviää verenkiertoon.

Sallisen geeniterapian tavoitteena on estää syöpäkasvaimen kasvu ja etäpesäkkeet estämällä kasvaimen veri- ja imusuonten kehittyminen. Geenihoito saattaa myös estää nesteen kertymistä syöpäpotilaan vatsaonteloon.

Hoitogeeni on liukoinen VEGF-reseptori, jonka valmistaa tutkimuslähtöinen yritys, Finvector. Geeni kuljetetaan potilaaseen taudinaiheuttajageeneistä puhdistetun adenoviruksen avulla.

Adenoviruskuljetin annostellaan potilaalle laskimosisäisesti, jolloin se hakeutuu luonnostaan maksaan. Potilaan maksasta tulee lääketehdas.

– Geenilääkkeen tuotanto tapahtuu maksassa, josta se leviää verenkiertoon ja muualle kehoon.

Prekliinisissä tutkimuksissa munasarjasyöpäkasvaimet on saatu kutistumaan, ja haitalliset sivuvaikutukset ovat olleet vähäisiä.

Geeniterapian asetelma on Sallisen mukaan uusi ja moderni.

– Tällaista geenihoitoa ei ole maailmassa koskaan ennen annettu, hän sanoo.

Tulosten saamiseen menee muutama vuosi, mutta potilaita seurataan viisi vuotta.

Tässä vaiheessa tutkimusvalmistetta annetaan sytostaattihoidon lisänä koepotilaille yhden kerran ja yhden annoksen verran. Sallinen tähtää kuitenkin jo seuraavaan askeleeseen.

Tavoitteena on laajentaa tutkimusta niin, että siinä on mukana kaksi hoitogeeniä sekä niiden yhdistelmiä ja eritasoisia hoitoannoksia.

– Oletus on, että kombinaatiohoito tuo enemmän hyötyä.

Koehenkilöiksi soveltuisivat uusiutunutta munasarjasyöpää sairastavien lisäksi potilaat, joilla on uusiutunut munatorven syöpä tai vatsakalvon primaari syöpä, sillä näissä syövissä on paljon samaa.

Geeniterapian tutkimus on saanut innostuneen vastaanoton potilaiden keskuudessa.

– Valitettavasti osaa heistä ei voitu ottaa mukaan tutkimukseen poissulkukriteerien vuoksi. Potilaiden on esimerkiksi oltava niin hyvässä kunnossa, että he kestävät geenihoidon lisäksi sytostaattihoidon.

Tutkimus ei ole Hanna Sallisen ainoa työmaa.

Hänen työnsä Kysin naistentautien ja synnytysten klinikalla tapahtuu usein leikkaussalissa, robottikirurgian parissa.

– Se on päätyöni. Toki tutkimuskin vie paljon aikaa, eli työ on tasapainottelua. Aikani, joka työasioilta jää, menee käytännössä kokonaan perheelle.

Lue myös: