Alttius ikääntyvän henkilön hauraustilaan voi syntyä jo varhain elämässä. Varhaislapsuuden, jopa sikiöajan aikaisilla riskitekijöillä on yhteys gerasteniaan, osoittaa tuore väitöstutkimus.

Lääketieteen kandidaatti Markus Haapanen tutki väitöstyössään gerasteniariskiä elämänkaaren näkökulmasta.

Geriatrisiin oireyhtymiin kuuluva gerastenia on tila, jossa ihmisen biologiset voimavarat ovat alentuneet ja vastustuskyky heikentynyt useassa elinjärjestelmässä. Gerastenisen henkilön kyky toipua rasituksesta on heikentynyt, mikä altistaa sairastumiselle ja kuolemalle. Väestön ikääntymisen myötä gerastenia yleistyy.

Haapasen väitöstutkimuksessa gerastenia määritettiin seurantatutkimuksen yhteydessä keskimäärin 71 vuoden iässä. Tieto elämänkaaren aikaisista riskitekijöistä saatiin terveydenhuollon asiakirjoista ja kansallisista rekistereistä.

Haapanen havaitsi, että suurempi syntymäkoko suojasi gerastenialta vanhuudessa. Lisäksi miehet, joilla todettiin gerastenia, olivat kasvaneet muista miehistä poiketen: lapsuudessa heidän painoindeksinsä kasvoi nopeammin 2-11 ikävuoden aikana ei-gerastenisiin miehiin verrattuna.

Sotalapsina olleet miehet sairastuivat muita useammin gerasteniaan 71 vuoden iässä.

Vastaavia yhteyksiä ei havaittu naisilla.

Aikuisiässä ruumiillista työtä tehneillä oli lisääntynyt riski gerasteniaan.

Niillä henkilöillä, joilla oli gerastenia keskimäärin 71 vuoden iässä, oli keskimäärin lyhyempi telomeeripituus 61 ja 71 vuoden iässä ei-gerastenisiin verrattuna. Yhteyttä telomeerien lyhenemisen ja gerastenian välillä ei sen sijaan havaittu.

– Kasvun ja sotalapsuuden yhteys gerasteniaan saattaa olla sukupuolesta riippuvainen. Valkosolujen telomeeripituus saattaa olla hyödyllinen gerastenian biomarkkeri johtuen sen kyvystä havaita gerastenialle altistavia prosesseja, Haapanen tiivistää tiedotteessa.

– Geriatristen oireyhtymien kuten gerastenian ja kroonisten sairauksien ennaltaehkäisyn tulisi alkaa jo varhaisemmalla iällä esimerkiksi tukemalla raskaana olevien äitien terveyttä.

Haapasen väitöstutkimusta tarkastetaan 31. toukokuuta Helsingin yliopistossa. Väitöstutkimus on osa Helsingin syntymäkohorttitutkimusta.