Valmiuslain käyttöönotto on aiheuttanut paljon epätietoisuutta lain tulkinnoista, tiedottaa Suomen Fysioterapeutit ry. Myös eri organisaatiot ovat antaneet heidän mukaansa omia linjauksiaan, jotka eivät aina ole linjassa valtiohallinnon ohjeistuksen kanssa.

– Esimerkiksi Kelan ja joidenkin sairaanhoitopiirien päätös kaiken vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen liittyvän läsnäkuntoutuksen keskeyttämisestä ei tue valtiohallinnon ohjeistuksia eikä turvaa julkisen terveydenhuollon resurssien keskittämistä kiireelliseen hoitoon, yhdistys sanoo tiedotteessaan.

Tulkinta voi fysioterapeuttien mukaan aiheuttaa merkittäviä haittoja niille asiakkaille, joille kuntoutuksen jatkuvuus on välttämätöntä.

On myös sairauksia, joiden hoidossa kuntoutuksen jatkaminen on keskeistä esimerkiksi hengitysterveyden säilyttämiseksi.

Pandemian hillitsemiseksi on tarpeen rajoittaa turhaa liikkumista ja suurien ryhmien kokoontumista. Kaikki tarpeellinen hoito pitää kuitenkin antaa, fysioterapeutit muistuttavat, ja kuntoutus jo lain määritelmänkin mukaan perustellusti tarpeen.

– Kuntoutusalan ammattilaiset ovat terveydenhuoltoalan asiantuntijoita, joiden koulutukseen kuuluu hygieniaan ja aseptiikkaan liittyvä osaaminen. Yksilöllisen kuntoutumisen rajoittaminen ei ole sen enempää tarpeen kuin muidenkaan terveydenhuollon palveluiden rajaaminen koronavirusepidemian leviämisen ehkäisemiseksi, sanoo Suomen Fysioterapeuttien puheenjohtaja Tiina Mäkinen.

Erityisesti lääkinnällistä kuntoutusta tulee yhdistyksen mukaan jatkaa.

Lääkinnällinen kuntoutus on monelle asiakkaalle keskeistä esimerkiksi arjen toimintakyvyn tai työkyvyn säilymiseksi. Lapsille se on tärkeää kasvun ja kehityksen tukemiseksi. Esimerkiksi vauvoilla tämä tapahtuu lyhyessä ajassa, eivätkä herkkyyskaudet tule takaisin.

On myös sairauksia, joiden hoidossa kuntoutuksen jatkaminen on keskeistä esimerkiksi hengitysterveyden säilyttämiseksi. Alentunut hengitysterveys lisää alttiutta hengitystieinfektioille ja saattaa johtaa sairaalahoidon tarpeeseen.

– Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaiden toimintakyvyn heikentyminen voi pahimmillaan johtaa laitoshoidon tarpeeseen, joka lisää jo valmiiksi kuormittuneen järjestelmän painetta, korostaa Mäkinen.

Kuntoutuksen oikea-aikaisuus on tällöin keskeistä tavoitteiden saavuttamiseksi. Ilman kuntoutusta esimerkiksi kehityshäiriöiden negatiiviset vaikutukset toimintakykyyn voimistuvat.

Lääkinnällisen kuntoutuksen lakisääteisiä tuottajia ovat perusterveydenhuolto ja vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen osalta Kela.

Kuntoutussuunnitelman laatijan tulee ottaa kantaa kuntoutuksen mahdolliseen keskeyttämiseen asiakaskohtaisesti ja turvata kuntoutuksen jatkuminen niille asiakkaille, joille se on erityisen välttämätöntä, yhdistys vaatii.

Suomen Fysioterapeuttien mukaan vaativa lääkinnällinen kuntoutus tuotetaan jo lähtökohtaisesti pääosin pienissä yrityksissä, joissa ihmisten kohtaaminen voidaan minimoida paljon helpommin kuin esimerkiksi terveyskeskuksissa.

Lisäksi kuntoutusta voidaan siirtää toteutettavaksi asiakkaan kotona pelkän etäkuntoutuksen sijaan.

Lue myös:

...

Oletko lääkäri, hammaslääkäri, proviisori tai farmaseutti? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.