Osaamisemme ja ominaisuutemme pelastavat meidät, kun yritämme sopeutua uuteen arkeen. Näin sanoo futuristi, tietokirjailija Perttu Pölönen. Pölönen puhui Mediuutisten kesän webinaari-sarjassa aiheenaan Työelämän inhimillinen vallankumous.
Vuoden 2020 alku on jo hämmentänyt monen mielen.
– Historiasta ei voi johtaa tulevaa, sen ainakin olemme jo oppineet. Brexit tapahtui, Englannin kuninkaallinen perhe hajosi, uusi pakolaiskriisi syntyi, Yhdysvaltojen presidentti sai virkarikossyytteen, Putin kajosi perustuslakiin, kymmeniä miljoonia hehtaareja metsää paloi Australiassa ja pandemia puhkesi, Pölönen luettelee.
Nopeasti muuttuvassa maailmassa, jossa meidän on vaikea ennakoida tulevia tapahtumia, pitää miettiä uudestaan, minkä varaan voi enää luottaa: mitkä ovat asioita, jotka eivät katoa maailmasta.
– Mediassa kyllä kerrotaan, mitkä asiat muuttuvat. Keskitytään me siihen, mikä ei muutu tai katoa.
Evoluutio on mennyt jotakuinkin lihaksista päähän ja päästä sydämeen.
Samaa on pohtinut muun muassa verkkokauppa Amazonin perustaja Jeff Bezos.
– Kun häntä pyydettiin tarkentamaan ajatusta, Bezos sanoi: Ihmiset ovat sellaisia, että vaikka maailmassa tapahtuisi mitä, he haluavat aina halpaa hintaa, ihmiset ovat kärsimättömiä, eivätkä he tykkää odotella ja kolmanneksi haluamme valita eri vaihtoehtojen väliltä, Pölönen kertoo.
Samalla tavalla voi Pölösen mielestä miettiä, mitkä asiat pysyvät työelämässä.
– Kysyin Raymond Kurzweililta, Googlen tekniseltä johtajalta, tunnetulta futuristilta, että jos hän olisi minun ikäiseni, mitä hän lähtisi opiskelemaan. Ehkä hän halusi provosoida, mutta hän sanoi, ettei ole mitään järkeä opiskella mitään muuta kuin filosofiaa ja taidetta. Olin aika yllättynyt, koska odotin jotain kuumaa alaa.
Ajattelun taidot, joita noista opinnoista saa, eivät koskaan katoa. Jos haluat, ne auttavat sinua aina, Kurzweil opasti Pölöstä. Tulevaisuuden työelämätaitoja voi myös pohtia tätä taustaa vasten. Pölönen uskoo, että neljäs työelämän vallankumous on pian tapahtumassa.
Maailmasta pitäisi tehdä parempi, ei tehokkaampi.
– Ehkä se on jo alkanut. Kukaanhan ei sitä vielä tiedä, mutta veikkaukseni on, että se on inhimillinen vallankumous. Koska meillä on jo uskomattoman hienoja teknologisia välineitä, meidän on mentävä syvemmälle ihmisyyteen. Siihen, mitä meille jää, kun koneet tekevät asiat paremmin ja nopeammin kuin me.
Mikä on sellaista, mitä yksikään kone tai robotti ei osaa tehdä? Mitä saan sinulta, mitä en saa tietokoneelta, Pölönen kysyy ja vastaa:
– Inhimillisyyttä. Jos tulevaisuudessa olisi vain yksi ammatti jäljellä, mikä se voisi olla? Olisiko se luova ongelman ratkaisija? Luovuutta tarvitaan ihan uudenlaisten ongelmien edessä. Evoluutio on mennyt jotakuinkin lihaksista päähän ja päästä sydämeen.
Koneella ei ole luonnetta, ei persoonaa, ei sydämen sivistystä. Sillä ei ole ollut lapsuutta, ei nuoruutta, sillä ei ole elämänkokemusta, Pölönen muistuttaa. Meidät erottaa koneesta luovuuden lisäksi monet inhimilliset piirteet, kuten nöyryys, sitkeys, uteliaisuus, kekseliäisyys, myötätunto ja vaikkapa huumori. Ne ovat asioita, jotka tekevät meistä onnellisia ja elämästämme merkityksellistä.
– Me olemme usein skeptisiä, että ei minun ammattini katoa. Vastustamme muutosta. Historiassa kone on kuitenkin aina voittanut.
Pölönen on silti optimistinen. Pitää vain olla näkemystä, uskallusta ja uudenlaista johtajuutta.
Ei pitäisi pelätä epäonnistumista vaan sitä, että onnistumme väärissä asioissa.
– Taitoihimme, kuten kärsivällisyys tai uskallus, liittyy dilemma. Ne ovat näkymättömiä ja vaikeasti realisoitavissa, miten muutamme ne numeroiksi. Tätä pitäisi kehittää, jotta uskallamme panostaa sellaisiin asioihin, jotka eivät välittömästi näy. Arvostamme nykyään nopeutta ja tehokkuutta, vaikka tarvitsisimme syvyyttä ja oikeaa suuntaa.
Pölösen mielestä maailmasta pitäisi tehdä parempi, ei tehokkaampi.
– Tämä on johtajuushaaste. Että uskaltaisimme kehittää sellaista, mikä ei näy, missä sen hyöty tai tehokkuus on. Tämä on sitä inhimillistä vallankumousta. Ei pitäisi pelätä epäonnistumista vaan sitä, että onnistumme väärissä asioissa.
Tietynlainen ennustettavuus on menetetty. Ennen vanhempien oli helppo antaa vastauksia, tee näin, niin menestyt.
– Siitä pitäisi uskaltaa päästää irti. Meillä kaikilla on erilainen, yksilöllinen polku. Epävarmuutta pitää oppia sietämään. Pitää oppia olemaan onnellinen, vaikka ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Identiteetin voikin rakentaa, ei ammattinimikkeen, vaan ominaisuuksien varaan.
– Voit olla mahdollistaja, tai kirkastaja. Silloin snulla on paljon enemmän vaihtoehtoja. Kun maailma muuttuu, muututaan sen mukana.
Kuuntele koko webinaari täällä.
Webinaarit toteutettiin yhteistyössä Böhringer Ingelheimin kanssa.
Lue lisää:
