Saksalaiset tutkijat väittävät selvittäneensä, mistä Aztra Zenecan ja Johnson & Johnsonin koronavirusrokotteisiin yhdistetyt harvinaiset verihyytymät johtuvat, kertoo Financial Times.

Tutkijat uskovat, että rokotteita voitaisiin muokata niin, ettei verihyytymäreaktiota tulisi lainkaan.

Tutkimusta johtaneen Goethen yliopiston professorin Rolf Marschalekin mukaan tutkimus osoitti, että ongelma oli adenovirusvektoreissa, joita molemmat rokotteet käyttivät kuljettaakseen geneettisiä ohjeita Sars-Cov-2 viruksen piikkiproteiiniin.

Koronaviruksessa on geeni, jonka sisältämän ohjeen avulla solut tuottavat koronaviruksen pintaproteiinia eli piikkiproteiinia.

Adenovirusrokote toimii siten, että rokotteessa tämä geeni on siirretty osaksi vaarattoman kuljettajaviruksen perimää. Kuljettajaviruksena käytetään adenovirusta. Se kuljettaa geenin sisältämän piikkiproteiinin valmistusohjeen ihmisen soluille.

Adenovirus vie rokotettaessa geenin lihassolun sisään. Kuljettajavirus ei lisäänny elimistössä. Lihassolut alkavat tuottaa pinnalleen koronaviruksen piikkiproteiinia geenin antaman ohjeen mukaan. Kun elimistö tunnistaa pintaproteiinin vieraaksi, se alkaa suojautua sitä vastaan tuottamalla vasta-aineita ja aktivoimalla niin kutsuttuja T-auttajasoluja eli puolustajasoluja.

Nyt tutkitut adenovirusrokotteet lähettävät piikkiproteiinin DNA-geenisekvenssit solun tumaan, eivät solun sisällä olevaan sytostolinesteeseen, jossa virus normaalisti tuottaa proteiineja, Marschalek ja muut tutkijat kertoivat vielä vertaisarvioimattomassa artikkelissaan keskiviikkona.

Solun tumassa osa piikkiproteiinin DNA:sta silmukoituu tai hajoaa toisistaan, ja syntyy mutantoituneita versioita, jotka eivät pysty kiinnittymään solukalvoon, jossa immunisaatio tapahtuisi. Marschalekin teorian mukaan mutanttiproteiinit erittyvät solujen mukana kehoon ja aiheuttavat verihyytymiä noin yhdellä sadasta tuhannesta ihmisestä.

– Kun nämä... virusgeenit ovat tumassa, ne voivat aiheuttaa joitain ongelmia, Marschalek sanoi Financia Timesille.

Suomessa Astra Zenecan rokotetta ei anneta enää alle 65-vuotiaille.

Marschalek uskoo, että rokotevalmistajat voivat muokata geenisekvenssiä ja estää piikkiproteiinia hajoamasta.

Financial Timesin mukaan Johnson & Johnson on jo ottanut Marschalekin laboratorioon yhteyttä ja pyytänyt sieltä ohjausta. Yhtiö etsii tapoja, joilla se voisi muokata rokotustaan ja estää hajoamisen, Marschalek sanoi.

– Käsissämme olevien tietojen avulla voimme kertoa yrityksille, miten nämä sekvenssit mutatoidaan, koodaamalla piikkiproteiinia tavalla, joka estää tahattomat liitosreaktiot.

Marschaelikin johtama tutkimus on saanut osakseen myös epäilyksiä, ja jotkut tutkijat peräänkuuluttavat lisää näyttöä hänen väittämilleen.

– Tämä on edelleen hypoteesi, joka pitää todistaa kokeellisilla tiedoilla, sanoi Bonnin yliopiston professori Johannes Oldenburg FT:lle.

Marschalek kertoi esitelleensä tuloksensa Saksan valtion Paul-Ehrlich -instituutille ja maan rokotuksista vastaavalle neuvottelukunnalle.

– He olivat yllättyneitä löydöistämme, koska kukaan ei ole aiemmin ajatellut liitosongelmaa, Marschalek sanoi.