Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten aggressiiviset kansainväliset verojärjestelyt ovat vähentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Verosäästöjä haetaan nyt työntekijöiden tulonmuunnosta, kertoo Finnwatch.

– Julkinen keskustelu yhtiöiden verojärjestelyistä on sote-alalla vaikuttanut yritysten valitsemiin rakenteisiin. Myös kiristykset korkovähennysrajoituksia koskevaan verolainsäädäntöön ovat toimineet, Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala kommentoi tiedotteessa.

Suomalaisen yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva kansalaisjärjestö laittoi tuoreessa selvityksessään kuusi liikevaihdon perusteella suurinta sote-yritystä verovastuun osalta järjestykseen. Mukana olivat Mehiläinen, Attendo, Pihlajalinna, Terveystalo, Plusterveys ja Cor Group eli Coronaria.

Tulonmuunnossa on kyse siitä, että lääkäreitä ja muita asiantuntijoita ei palkata suoraan yrityksiin työntekijöiksi, vaan he työskentelevät oman yrityksensä kautta. Samoin tulonmuuntoa on osan palkasta maksaminen työpanokseen sidottuna osinkona.

Finnwatch arvioi tulonmuuntoa sote-yrityksen aggressiivisena verosuunnitteluna silloin, kun ostopalveluna ostettavat lääkäripalvelut ylittivät yli 50 prosentin rajan. Palkan sijaan maksetut työpanososingot katsottiin verosuunnittelutarkoituksessa tehdyksi niiden euromäärästä riippumatta.

Selvityksessä kävi ilmi, että useassa tutkitussa yrityksessä jopa yli puolet lääkäreistä toimii ulkopuolisena palveluntarjoajana palkkatyön sijaan. Näin oli Mehiläisessä, Pihlajalinnassa ja Terveystalossa. Attendosta ja Coronarialta tietoa ei saatu. Plusterveys ei antanut tarkkoja lukemia, mutta kertoi suurimman osan lääkäreistä työskentelevän suoraan työsuhteessa.

– Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus mahdollistaa Suomessa verokikkailun korkeapalkkaisilla aloilla. Palkansaajat maksavat tuloveroja huomattavasti enemmän kuin varakkaimmat ja hyvätuloisimmat työntekijät, jotka voivat kierrättää työstä saamansa korvauksen pöytälaatikkoyhtiön kautta, Vartiala sanoo.

Täysin kotimaiset yhtiöt pärjäsivät verovastuullisuusvertailussa kansainvälisten pääomasijoittajien hallinnassa olleita yrityksiä paremmin.

Parhaiten menestyivät Pihlajalinna ja Coronaria, joiden jälkeen kolmanneksi sijoittui Plusterveys.

”Nämä yritykset voisivat edelleen parantaa sijoitustaan laatimalla selkeät julkiset verovastuullisuuslinjaukset sekä puuttumalla tulonmuuntoon palkkaamalla entistä useamman lääkrin suoraan työsuhteeseen”, raportissa kirjoitetaan.

Heikoimmin selvityksessä pärjäsivät Attendo, Terveystalo ja viimeiseksi jäänyt Mehiläinen.

”Mehiläinen sai eniten pisteitä julkisesta verostrategiastaan, mutta menetti pisteitä Suomessa verotettavaa tulosta vähentävistä verojärjestelyistään, käynnissä olevasta veroriidastaan sekä tulonmuunnosta”, perustelut kuuluvat.

Attendolla ja Terveystalolla todetaan olevan käynnissä veroriitoja ja ne osallistuvat tulonmuuntoon. Kumpikin on purkanut vanhoja aggressiivisia kansainvälisiä verojärjestelyitään, mutta Terveystalon kohdalla niistä kertyneet tappiot ovat vielä viime vuosina vähentäneet yhtiön Suomessa maksamia veroja.

Yksityisten toimijoiden osuus sosiaali- ja terveyspalvelujen markkinoista on kasvanut nopeasti. Vuonna 2018 terveyspalveluista noin kuusi prosenttia ja sosiaalipalveluista noin 32 prosenttia tuotettiin yksityisesti.

Tietoa sote-yritysten veronmaksun vastuullisuudesta on ollut vaikeaa saada. Finnwatchin mukaan yritysten itse julkaisemat verojalanjäljet ovat olleet vaikeaselkoisia eivätkä ne ole tarjonneet vertailukelpoista tietoa.

Finnwatchin raportti perustuu sote-alan yrityksille lähetettyyn laajaan kyselyyn sekä maakohtaiseen veroraportointipohjaan. Selvitys on tuotettu joukkorahoituksella.