FinnGen nopeuttaa lääketutkimusta

Tänä vuonna täyteen vauhtiin pääsevä suuri FinnGen-geenitutkimushanke aikoo tehdä Suomesta edelläkävijän yksilöllisessä terveydenhoidossa ja biolääketieteessä.

Kuusi vuotta kestävän hankkeen tavoitteena on kerätä yhteensä 500 000 suomalaisen DNA-näytteet tutkijoiden käyttöön. Näistä noin 200 000 on jo kerättynä biopankeissa.

Loput kerätään esimerkiksi sairaaloissa potilaskäyntien yhteydessä.

– Suomen vahvuus muiden maiden vastaaviin hankkeisiin nähden on se, että genomitieto voidaan yhdistää kansallisten terveysrekisterien tietoihin. Nämä tiedot yhdistämällä pystymme ymmärtämään paremmin sairauksien biologisia syitä ja voimme kehittää niihin parempia hoitokeinoja, sanoo tutkimusjohtaja Aarno Palotie Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista.

Aarno Palotien mukaan hankkeen avulla voidaan esimerkiksi oppia räätälöimään diabeetikolle geenitiedon perusteella parhaiten sopiva hoito tai oppia tunnistamaan ihmiset, joiden sydän- tai verisuonitautiriskiä kannattaisi alentaa elintavoilla tai lääkkeillä jo ennen sairastumista.

– Saamme myös tietoa siitä, mitä lääkkeitä kunkin ihmisen kannattaisi välttää, ja opimme tunnistamaan geenimuutoksia, jotka voivat auttaa kehittämään uusia hoitoja, Palotie sanoo.

Suomalaisten ainutlaatuisen perimän ansiosta genomitietoa on myös nopeampi analysoida ja löydösten todennäköisyys on suurempi kuin geeniperimältään erilaistuneissa väestöissä.

Hanketta koordinoivat Helsingin yliopiston sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tutkijat.

FinnGenissä on mukana yliopistojen, sairaanhoitopiirien ja biopankkien lisäksi myös seitsemän lääkeyhtiötä, AbbVie, AstraZeneca, Biogen, Celgene, Genentech, osa Roche-yhtymää, MSD ja Pfizer.

Hankkeen budjetti on suomalaisittain hyvin suuri, lähes 60 miljoonaa euroa. Tästä kolmanneksen rahoittaa Tekes, ja lääkeyhtiöt rahoittavat loput.

– Olemme avaamassa ihan uutta aikakautta lääkekehitykseen ja lääkeyhtiöiden ja julkisten toimijoiden väliseen yhteistyöhön, sanoo kaikkien lääkeyhtiöiden puolesta puhuva MSD:n yhteiskuntasuhdejohtaja Petri Lehto.

Lehdon mukaan FinnGenin ja genomitutkimuksen avulla voitaisiin lyhentää yksittäisen lääkkeen kehittämisen kuluvaa aikaa nykyisestä kymmenestä vuodesta noin 6–7 vuoteen.

– Myös onnistumisen todennäköisyys paranee. Nyt vain yksi kymmenestätuhannesta löydetystä molekyylistä päätyy markkinoilla olevaksi lääkkeeksi. Lisäksi voidaan saada merkittäviä kustannussäästöjä. Nykyisin yhden molekyylin kehittäminen lääkkeeksi maksaa jo kaksi miljardia euroa, Lehto sanoo.

Tutkimushanke on herättänyt myös kotimaisten bioalan yritysten kiinnostuksen, sillä FinnGen-tutkimuksen tuottamat mahdollisuudet voivat vahvistaa Suomen yritystoimintaa.

– Hyvinvoinnin ja terveyden innovaatiotoiminta on yksi Tekesin strategisista painopisteistä. FinnGen-hanke voi johtaa maailmanluokan innovaatioihin ja synnyttää uutta osaamista ja liiketoimintaa maahamme, toteaa Tekesin Terveys- ja hyvinvointiteemasta vastaava kehitysjohtaja Minna Hendolin.

Palotien mukaan suomalaiset tutkijat ja yritykset voivat hyödyntää FinnGenin aikana kerättyä tietoa hankkeen päättymisen jälkeenkin.

– Geenitieto jää suomalaisten biopankkien omistukseen.