Lääketieteellisten kerroskuvien tulkinta perinteisessä viipalemuodossa kestää henkilökunnalta kauan. Disior pyrkii helpottamaan tätä ohjelmistoilla, jotka rakentavat datasta 3d-mallin lääkärin näytölle.

Samalle perusperiaatteelle rakennettuja ohjelmia Disiorilla on toistaiseksi kolme. Tarkkuuden ja automaation maksimoimiseksi kukin on optimoitu tietylle kehon osalle: (1) ranteisiin ja nilkkoihin, (2) pään luustolle ja (3) aivoille. Lähtötietoina voidaan käyttää magneettikuvia tai ct-kuvia.

Toimitusjohtaja Anna-Maria Henell ja yrityksen toinen perustaja, teknologiajohtaja Sakari Soini kehittivät aikanaan Nokialla ja Microsoftilla 3d-mallintamisen matematiikkaa.

Toiselta alalta terveysteknologiaan tullut Henell toivoo, että yrittäjien tueksi olisi kouriintuntuvampia ohjeita, sillä alan sääntely on tarkkaa ja kapulakielisiä määräyksiä vaikea tulkita.

Disiorilla on toistaiseksi asiakkaita noin 30, joukossa kaikki Suomen yliopistolliset sairaalat. Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa Disior on tavoitellut ja saanutkin asiakkaikseen muun muassa ”mielipidejohtajiksi” nimittämiä kuuluisia sairaaloita.

Mitä muuta tietoa kuin 3d-mallin Disiorin ohjelmat tarjoavat lääkärille? Miten ohjelman tekninen toimintaperiaate poikkeaa kilpailijoista? Mitä kaikkea lääketieteellisten ohjelmistojen sääntely ja testaus käytännössä tarkoittaa? Mitä muita asiakkaita kuin sairaaloita Disiorilla on? Näihin kysymyksiin vastaa Tekniikka & Talous -lehden tilaajille tarkoitettu pidempi artikkeli. Tämä teksti on lyhennelmä.