Suomen terveydenhuoltojärjestelmä toimii hyvin, mutta eri ryhmien väliset terveyserot ovat huomattavia. Asia selviää European Observatory on Health Systems and Policies -seurantakeskuksen julkaisemassa arviointiraportissa. Kokonaisuudessaan Suomen terveydenhuoltojärjestelmä saa silti myönteisen arvion.

Raportin mukaan ihmiset ovat pääosin tyytyväisiä palveluiden laatuun. Lisäksi naisten ja miesten sekä eri sosioekonomisten ryhmien väliset terveyserot ovat viime vuosina kaventuneet.

Myönteisen kehityksen ohella selvitys nostaa esiin tuttuja ongelmia: eri ryhmien väliset erot terveydessä ovat edelleen huomattavia, ja lisäksi Suomessa on sitkeitä maantieteellisiä terveyseroja. Heikoiten menee Pohjois-, Itä- ja Keski-Suomessa asuvilla.

Lisäksi raportissa huomautetaan, että Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on hyvin hajautunut. Palveluiden järjestämisestä vastaavat kunnat, joiden voimavarat vaihtelevat. Lisäksi palveluiden rahoitus tulee useasta eri lähteestä.

Tämän vuoksi terveydenhuoltojärjestelmää on vaikea johtaa ja sen kustannuksia vaikea hallita.

Raportti on hyödyllinen katsaus Suomen terveydenhuoltojärjestelmän eri puoliin.

– Suomessa terveydenhuolto toimii hyvin verrattuna moniin muihin EU-maihin. Järjestelmää on myös kehitetty paljon viime vuosina. Perusterveydenhuoltoa on vahvistettu ja esimerkiksi lääkekuluja on saatu hillittyä, sanoo Observatoryn johtaja Josep Figueras.

Arviointiraportti on osa Observatoryn Health Systems in Transition (HiT) -sarjaa, jossa julkaistaan maakohtaisia arvioita Euroopan eri maiden terveydenhuoltojärjestelmistä. Edellisen selvityksen Suomen terveydenhuollosta keskus julkaisi vuonna 2008.

Raportissa todetaan, että Suomi käyttää terveydenhuoltoon vähemmän rahaa per asukas kuin vertailumaat, kuten muut Pohjoismaat, Britannia ja Alankomaat.

Karkeasti ottaen 20 prosenttia Suomen julkisten terveysmenojen rahoituksesta tulee suoraan asiakkailta. Erityisen paljon ihmisiltä kuluu rahaa reseptilääkkeisiin, joista Suomessa maksetaan itse noin kolmannes. Selvityksessä huomautetaankin, että maksukatoista huolimatta asiakasmaksut ja lääkekulut voivat aiheuttaa ongelmia etenkin pienituloisille.

Raportissa kiinnitetään huomiota myös perusterveydenhuollon hoitojonoihin: esimerkiksi terveyskeskuslääkärille joutuu paikoin jonottamaan viikkoja. Raportin mukaan terveydenhuoltojärjestelmän ongelmat on Suomessa tunnistettu ja useampi hallitus on vuorollaan yrittänyt ratkoa niitä. Uudistusten toteuttaminen on kuitenkin edelleen kesken.

–Vaikka Suomen terveydenhuoltojärjestelmä toimii hyvin, siinä on parannettavaa, kuten kaikissa muissakin järjestelmissä. Huomiota tulisi kiinnittää hoitojonoihin, potilaiden maksamiin maksuihin sekä järjestelmän pirstaleisuuteen, Figueras sanoo.

Observatory on tuottanut arvioinnin yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Tampereen yliopiston kanssa.

Arviointiraportti julkistetaan tänään Suomen EU-puheenjohtajakauteen liittyvän epävirallisen terveysalan päälliköiden kokouksen yhteydessä Helsingissä. Kokouksen järjestää sosiaali- ja terveysministeriö.

Maakohtaiset HiT-raportit ovat pohjana marraskuussa julkaistavalle EU-komission State of Health in the EU -selvitykselle, jonka avulla pystystään muun muassa vertailemaan EU-maiden terveydenhuoltojärjestelmien toimivuutta.