Euroopan lääkeviraston EMAn uusi sijaintipaikka ratkesi maanantaina Amsterdamin hyväksi, mutta vielä ei ole tiedossa, kuka hoitaa tulevaisuudessa Iso-Britannian kansallisen lääkeviraston tähän asti hoitamat EU-tehtävät.

–Britannialla on ollut iso rooli keskitetyissä myyntiluvissa. Sille työlle täytyy löytää jatkaja, sanoo lääkepoliittinen johtaja Sirpa Rinta Lääketeollisuus ry:stä.

Kyse on siitä, että EMA on eräänlainen katto-organisaatio. Uusien myyntilupien arviointityön tekevät EMAn toimeksiannosta jäsenmaiden kansalliset viranomaiset. Ne hoitavat myös esimerkiksi vanhojen myyntilupien ylläpidon. Niitä on Britannialle isona lääketeollisuusmaalle kertynyt huomattava määrä. Britannian lääkevirastossa on yli 1200 työntekijää. Esimerkiksi Fimeassa on reilu 200 työntekijää ja EMA:ssa noin 900.

–Lääkeyritysten ja lääkeviranomaisten koko Euroopassa on yhdessä mietittävä, että lupamenettelyistä ei synny tulppaa lääkkeiden saatavuudelle, Rinta sanoo.

Hänen mielestään Fimealla on hyvät mahdollisuudet osansa jaettavasta työstä, josta myös maksetaan erikseen. Fimealla on hänen mukaansa hyvä maine ja Suomessa on uusien lääkekehityskuvioiden kuten geeniteknologioiden puitteissa hyvää osaamista Suomessa.

EMAn on määrä muuttaa Amsterdamiin viimeistään maaliskuussa 2019. Nopea muuttoaikataulu huolettaa Sirpa Rintaa. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun toimiva, iso EU-virasto siirtyy kokonaan toiseen maahan.

–On relevantti huoli, miten toimiva virasto kaikessa menossa olevissa prosesseissa siirretään, hän sanoo.

Uusien lääkkeiden myyntilupaprosessit kestävät vähintään seitsemän kuukautta.

–Yritykset joutuvat tosi tarkkaan miettimään nyt jätettävissä hakemuksissa, mikä virasto hyväksytään arvioijaksi, ettei toiminta lamaannu siirtovaiheessa, Rinta sanoo.

Suomen terveysala sai Sirpa Rinnan mielestä hyvää mainosta Helsingin EMA-kampanjan aikana, vaikka virasto ei Suomeen päätynytkään.

–Meillä oli mahdollisuus korostaa sitä, miten hyvä tilanne Suomessa on, miten luotettavasti hommat hoituvat täällä ja miten korkeatasoinen terveysalan toimintaympäristö meillä on, hän sanoo.

Hän on tämän vuoksi samaa mieltä sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan (sin.) kanssa, että Suomen hakuprosessi vahvisti Euroopan laajuisia lääkealan toimijoiden verkostoja.