Eurooppalaisten rokottaminen etenee hitaasti. Esimerkiksi Alankomaat aloitti rokotukset vasta tällä viikolla, vaikka rokotteita on ollut saatavilla jo ennen vuoden vaihdetta. Yhdysvallat, Britannia ja Israel ovat huomattavasti pidemmällä rokottamisessa.
Uutistoimisto Bloombergin tietojen mukaan maailmalla on annettu jo yli 17 miljoonaa rokotusta. Yhdysvallat on antanut yli 6 miljoonaa rokotusta, Israel lähes 1,6 ja Britannia lähes 1,5 miljoonaa rokotetta. Kiina on antanut noin 4,5 miljoonaa rokotusta. Maailman maista Israelin tahti on kaikista vaikuttavin: lähes 18 ihmistä sadasta on rokotettu. Muissa maissa tahti on pääosin alle yksi ihminen sadasta.
EU-maissa tahti on selvästi hitaampi: Saksa reilu 400 000, Italia noin 320 000, Espanja vajaat 210 000 ja Ranska 44 000 rokotusta. Tällä hetkellä käytettyjä rokotteita pitää antaa kaksi annosta, jotta ne antavat suojan.
Hidastelu on herättänyt kritiikkiä. Lisäksi on kritisoitu rokotteiden ostomääriä. Siitä on saanut osansa myös Euroopan komissio.
Komissio vastasi kritiikkiin tänään perjantaina, kun se ilmoitti sopineensa Pfizer-Biontechin kanssa tilaavansa jo neuvotellun 300 miljoonan rokoteannoksen lisäksi vielä 300 miljoonaa annosta lisää.
– 75 miljoonaa tästä tilauksesta on saatavilla toisesta neljänneksestä eteenpäin. Loput kolmannesta ja neljännestä neljänneksestä lähtien, sanoi komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tiedotustilaisuudessa Brysselissä.
Lisäksi komissio oli jo neuvottelut ostavansa Modernan rokotteita.
– Näillä sopimuksille saamme rokotettua 380 miljoonaa eurooppalaista, se on yli 80 prosenttia eurooppalaisista, von der Leyen tähdensi.
Vaikka von der Leyen ei sitä suoraan sanonut, komission tarkoitus on selvästi vähentää muiden EU-maiden houkutusta ostaa rokotteita erillisinä sopimuksina.
Näin on tehnyt Saksa, joka on ostanut niitä rokotteita, joita muut EU-maat eivät ole halunneet ja sopinut myös erillisistä sopimuksista. Politico-lehden mukaan Saksa on sopinut ostavansa ylimääräisenä 30 miljoonaa Pfizer-Biontechin ja 50 miljoonaa Modernan rokotetta. Kyse ei tietenkään ole valmiina, varastossa olevista rokotteista, vaan ostositoumuksista.
Lehden mukaan osa EU-maista on odottanut Oxford-AstraZenecan rokotetta, joka on alle kahden euron hinnallaan huomattavasti halvempi kuin jo markkinoilla olevat Pfizer-Biontechin 12 euron tai Modernan noin 15 euron rokote. Lisäksi sen kuljettaminen on helpompaa, koska se ei vaadi niin kylmiä lämpötiloja. Osa EU-maista ei ole siis halunnut sitoutua Pfizer-Biontechin rokotteen ostoon, vaan odottivat halvemman rokotteen pääsevän ensiksi lupaprosessien läpi.
Politicon mukaan ainakin Puola, Bulgaria, Slovenia ja Kreikka ovat tilanneet vähemmän Pfizerin rokotteita kuin mihin he väestömääränsä mukaan olisivat oikeutettuja.
EU-maat päättivät keskittää koronarokotteiden hankkimisen komissiolle, koska näin mailla on ollut enemmän neuvotteluvoimaa kuin yksittäin.
EU-suunnitelman mukaan ostetut rokote-erät jaetaan EU-maille suhteessa niiden väestöön. Saksa on EU:n suurväkisin maa, mutta myös rikkaimpia, joten sillä on varaa ostaa kalliimpia rokotteita itse.
Kuitenkin Saksa saisi erillisen eränsä vasta sen jälkeen, kun komission neuvottelemat erät on saatu.
Komissiota ei voi kuitenkaan syyttää hidastelusta. Yksi syy on rokotetuotannon hitaus. Erät tulevat vähitellen.
Moni EU-maa ei myöskään ollut varautunut siihen, että Pfizer-Biontechin rokote tuli myyntiin viikkoa aiemmin. Rokotusten järjestäminen on myös takkuillut etenkin joulun ja uuden vuoden lomasesongin vuoksi.
Euroopan lääkevirasto hyväksyi loppiaisena toisen, amerikkalaisyhtiö Modernan rokotteen EU-alueella. Ennen joulua virasto hyväksyi Saksassa kehitetyn Pfizer-Biontechin rokotteen.
Nyt odotetaan Oxford-AstraZenecan rokotetta, joka on Euroopan lääkeviraston arvioinnissa. Arvioinnissa on myös Johnson&Johnsonin rokote.
