Euroopan unioni on koronarokottamisvauhdissa noin viisi viikkoa jäljessä Yhdysvaltoja. Äkkiseltään viisi viikkoa ei kuulosta paljolta, onhan tässä jo yli vuosi kärvistelty. Viikot ovat kuitenkin kalliita.

Luottovakuutusyhtiö Euler Hermes arvioi helmikuussa, että viikon myöhästyminen rokotuksissa syö Euroopan brutto­kansantuotteen kasvusta 0,4 prosenttiyksikköä. Viiden viikon myöhästyminen maksaa sen arvion mukaan noin 90 miljardia euroa.

Suomen Swedbankin pääekonomisti ­Heidi Schauman arvelee, että erityisesti pienyrittäjille yksikin kuukausi lisää voi ­olla nyt kohtalokas. Euroopassa myös tauti­tilanne on pahempi kuin Yhdysvalloissa, jossa uusien tartuntojen määrä on laskenut lähes yhtäjaksoisesti tammikuusta alkaen.

– Yhdysvalloissa nähdään nyt vahvoja merkkejä, että talous on elpymässä, ­vaikka siellä osin eletään yhä lockdownissa, Schauman sanoo.

– Ihmiset matkustavat ja varaavat hotelleja, palvelualat ovat pääsemässä takaisin talouden imuun.

Odotus on, että Yhdysvaltain talous kasvaa vahvasti tammi–maaliskuussa, kun taas euroalueen talouden odotetaan supistuvan. Myös tämän ja ensi vuoden kasvuennusteet näyttävät euroalueelle paljon heikommilta kuin Yhdysvalloille ja Kiinalle.

– Yhdysvalloissa tuetaan erittäin vahvasti sekä kotitalouksia että yrityksiä. EU:ssa yhteinen tukipaketti ei ole vielä käytössä, ja tämän vuoden alussa on hyvin vähän lanseerattu uusia maakohtaisia tukipaketteja.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola sanoo, että ”kello tikittää kovinkin äänekkäästi”. Jokainen viikko tarkoittaa lisää sairastuneita, tehohoitoja, kuolemia. Ja arvovaltakampailua.

– EU, Yhdysvallat, Kiina, Venäjä ja moni muu kilpailevat prestiisistä eli siitä, kuinka tehokkaasti kansalaisten terveysturvallisuutta pystytään ylläpitämään.

Tässä kilpailussa EU:lla menee huonosti. Se on ajautunut nolosti riitelemään rokotteista entisen jäsenmaan Britannian kanssa.

Euroopan komission puheenjohtaja ­Ursula von der Leyen varoitti viime viikolla, että EU voi asettaa alueellaan valmistetuille rokotteille vientikiellon maihin, jotka suojelevat omaa rokotetuotantoaan. Tämä tarkoittaa käytännössä Britanniaa. Keskiviikkona komissio esittikin tiukempaa vientiharkintaa rokotteille.

Rokotenatio­nalismilla on haitallisia vaikutuksia eri blokkien välisiin suhteisiin.

Lääkeyhtiö Astra Zeneca on solminut sekä EU:n että Britannian kanssa rokotetoimitussopimuksia, joita se ei pysty pitämään. Sillä on tehtaita sekä Britanniassa että EU-alueella. EU:sta on viety Britanniaan tähän mennessä noin kymmenen miljoonaa koronarokotetta.

EU-johtajat keskustelevat asiasta etäkokouksessaan torstaina ja perjantaina, mutta puheet ovat jo hieman maltillistuneet. Saksan liittokansleri Angela Merkel on varoittanut vientikiellosta ja sen mahdollisista vaikutuksista tuotantoketjuihin.

Astra Zenecan rokote kärsii lisäksi luottamuspulasta. Sen käyttö on sivuvaikutus­epäilyjen vuoksi välillä keskeytetty monessa EU-maassa, myös Suomessa – v­­aikka Euroopan lääkevirasto on todennut sen turvalliseksi. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan yli puolet kansalaisista ­Ranskassa, Saksassa, Espanjassa ja Italiassa ­pitävät Astra Zenecan rokotetta turvattomana.

Miten rokoteongelmat vaikuttavat EU:n asemaan tulevaisuudessa?

– Kyllä ne vaikuttavat, Aaltola sanoo.

– Hädässä ystävä tunnetaan. Rokotenatio­nalismilla on haitallisia vaikutuksia eri blokkien välisiin suhteisiin.

Yhdysvalloissa Joe Bidenin hallinto valmistelee nyt jo toista 3 000 miljardin dollarin elvytyspakettia ensimmäisen, 1 900 miljardin elvytyksen jatkoksi.

– Tämä paketti on selkeästi samantyylinen kuin EU:n vähän pienempi paketti: panostetaan innovaatioihin, ilmastoteknologiaan ja infran kehittämiseen. Se on vasti­ne Kiinan massiivisille ­investoinneille, silkkitie- ja Belt and Road -projekteille.

Yhdysvallat on Aaltolan mukaan tehokas aloittaessaan suurvaltakilpailun inspiroimia projekteja julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä – sellaisia kuin avaruuden valloitus tai internet.

–Siellä on strategisen tason ajattelu vielä kunnossa. Euroopassa aika menee eri hallinnon tasojen väliseen riitelyyn.

Schaumanin mukaan suurvalta-asetelma ei tästä muutu. EU:n haasteet ovat samat kuin ennen pandemiaa: hidas talouskasvu, ikääntyvä väestö, heikko tuottavuuden kasvu ja päätöksenteon vaikeus.

Toisaalta Schauman näkee myös ­joitakin uusia mahdollisuuksia:

– Merkelin lähtö ei ole hyvä asia. Mutta ei välttämättä ole huono, jos Saksan ­asema ainakin väliaikaisesti heikkenee. Mario Draghi Italian pääministerinä voi vähentää kitkaa eri maiden väliltä, ja ­valtatasapaino Euroopassa voi vähän muuttua. Silloin uudistuksia voisi olla helpompaa tehdä.