EU-suurlähettiläät päätyivät viime viikolla neuvotteluissaan siihen, että tietyt EU-maat luovuttavat uudesta 10 miljoonan koronarokotteen erästä osan epidemiasta pahiten kärsiville maille, kertoo Iltalehti. Yhteensä noin 2,85 miljoonaa lisärokotetta siirrettäisiin muilta mailta Bulgarialle, Kroatialle, Virolle, Latvialle ja Slovakialle.

Suomi menettää päätöksen vuoksi noin 25 000 rokotetta.

Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosen mukaan kyseessä on rokotteiden alueellinen kohdentaminen, jota on kaivattu myös Suomeen. Hänen mukaansa vaikuttaa siltä, että EU-maiden välillä noudatetaan eri periaatteita kuin Suomen sisällä.

Suomessa verkkaisempi tahti

Suomessa rokotteiden kohdentaminen on vasta työn alla. Hallitus lähetti lausuntokierrokselle esityksen rokotejärjestyksen muuttamisesta alueellisen kohdentamisen osalta. Kohdentamisen edellytyksenä olisi, että riskiryhmät ja yli 70-vuotiaat henkilöt ovat saaneet ensimmäisen rokoteannoksen.

Lehtosen mukaan linjaus asiasta olisi pitänyt tehdä jo helmikuussa.

– Valtioneuvosto hukuttaa asiaa byrokratiaan. Valmistellaan, lausutaan ja mennään eteenpäin niin hitaasti, että päätöksellä ei ole enää hirveästi merkitystä, hän sanoo.

Lehtosen mukaan päätöksissä ei ole menty vain kansanterveys edellä.

– Mukana on varmasti aluepolitiikkaa.

Tilanteen muuttumiseen olisi pitänyt reagoida

Rokotteiden kohdentamisen vaikeuden taustalla on myös muita ongelmia. Lehtosen mukaan rokotejärjestystä suunniteltaessa Suomessa oli tietty oletus siitä, miten ja milloin rokotteita saadaan.

Kun rokotteista tuli pula, olisi Lehtosen mukaan pitänyt miettiä, mihin saatavilla olevat rokotteet on parasta käyttää.

– Syksyllä tehty rokotejärjestys perustui varmasti parhaaseen tietoon. Mutta kun rokotteita ei tullut ja epidemiatilanne on kehittynyt eri tavalla eri alueilla, olisi sitä järjestystä ollut ihan perusteltua muuttaa, hän sanoo.

THL:n kansallinen rokoteryhmä päivittikin suositustaan rokotejärjestyksestä. THL:n asiantuntijaryhmän mukaan rokotusten nopea alueellinen kohdentaminen olisi paras keino suojella väestön terveyttä, kertoo HS.

Tässä ei Lehtosen mukaan ole mitään epäselvää.

– On sääli, että aluepolitiikka menee terveyspolitiikan ohitse.

Riskiryhmä ei kerro riskistä

Lehtosen mukaan riskiryhmien määrittely ei Suomessa kerro aina oikeasta riskistä.

– Jos alueella ei ole tartuntoja, ei riskiryhmäläinen ole oikeasti riskiryhmää, kun ei voi tartuntaa saada, hän sanoo.

Rokotejärjestystä voitaisiin Lehtosen mukaan pohtia kuitenkin pian uudestaan, sillä uusi erä Johnson & Johnson:in rokotetta saapuu arvioiden mukaan toimitus saattaisi saapua Suomeen huhtikuun lopussa.