Videovälitteisten terapioiden ja nettiterapioiden suosio on koronakevään aikana kasvanut. Yhä useampi vastaanotto jatkuu etäyhteyden välityksellä myös epidemia-ajan jälkeen.

Huhtikuussa Hus psykiatriassa psykososiaalisten hoitojen linjan käynneistä 80 prosenttia oli etäkäyntejä.

– Tällaista digiloikkaa ei varmaankaan olisi tapahtunut ilman koronaa. Videovälitteisiin terapioihin ja nettiterapioihin on aiemmin liittynyt paljon erilaisia ihan ymmärrettäviäkin ennakkoluuloja, kertoo psykososiaalisten hoitojen linjajohtaja Jan-Henry Stenberg Husista.

Hänen mukaansa työntekijöiden kokemukset etäterapioista ovat olleet pääsääntöisesti hyviä.

– Voittopuolisesti kokemukset ovat olleet positiivisia. Moni kokeekin, että hyvin valmistellut etäkohtaamiset eivät juurikaan eroa fyysisistä kohtaamisista. Etätapaaminen videon välityksellä on kohtaaminen siinä missä fyysinenkin kohtaaminen.

Kun puhutaan videovälitteisestä terapiasta ja nettiterapiasta, puhutaan Stenbergin mukaan kahdesta eri asiasta.

– Nettiterapiat ovat internet- tai mobiilivälitteisiä terapeutin tukemia terapiaohjelmia. Ne muodostuvat 16–20 viikkoa kestävistä ohjelmista, joita potilas tekee itsenäisesti terapeutin tuella. Ohjelmat koostuvat tekstisisällöistä, videosisällöistä ja isosta määrästä harjoitteita.

– Suomi on väkiluvultaan pieni maa, minkä vuoksi nettiterapiat tuotetaankin keskitetysti koko maahan Husin toimesta.

Stenberg muistuttaa, että nettiterapiat eivät ole mikään uusi asia, vaan niitä on ollut useiden vuosien ajan. Husissa tuotetaan vuosittain yli 10 000 nettiterapiaa, ja ne ovat potilaille ilmaisia. Nettiterapioiden tuloksia on myös seurattu, ja niistä on paljon kansainvälistä tutkimusta. Husissa hoitotuloksia seurataan jatkuvasti.

– Yleensä fyysisen kohtaamisen ja etänä tapahtuvan hoidon välillä ei ole eroa hoidon tuloksia ajatellen. Hoitosuhdekin kehittyy kokemusten ja tutkimusten mukaan hyvin, ja potilaat kokevat saavansa apua yhtä hyvin.

– Hoitosuhde on keskeisin osa terapiaa, ja ilman muuta myös videovälitteisessä hoidossa pitää opetella ja harjoitella siihen liittyviä erityisasioita.

Nettiterapioita on saatavilla kymmeniin häiriöihin, esimerkiksi masennukseen, ahdistukseen ja unettomuuteen. Husin nettiterapiaan pääsee kenen tahansa lääkärin lähetteellä.

Videovälitteisiä terapioita järjestetään monissa muissakin sairaanhoitopiireissä kuin Husissa. Ne tarkoittavat kohtaamista videopuheluiden välityksellä. Koronan vaikutus nimen omaan videovälitteisten terapioiden lisääntymiseen oli suuri.

– Videovälitteisissä hoidoissa sovitaan terapeutin kanssa, miten niissä edetään. Osa palaa koronakevään jälkeen lähivastaanotolle. Arvioiden mukaan noin 75 prosenttia palaa lähikäynneille ja 25 prosenttia jatkaa videovälitteisesti.

Videovastaanotto voidaan järjestää minkä tahansa sellaisen etälaitteen avulla, jossa voi käyttää selainta ja johon saa turvallisen ja hyväksytyn videovälitteisen potilaan tapaamiseen sopivan ohjelman. Kännykkäkin sopii terapeutin tapaamiseen.

– Seuraava askel on yhdistellä videovälitteisiä puheluita ja erilaisia muita hoitomoduleja, kuten nettiterapiahoitoja. Tavoitteena on, että hoito aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa jo ennen lähiterapian alkamista verkosta löytyvien omahoito-ohjelmien avulla, mutta ohjatusti, sanoo Stenberg.

Tekniikka ei ole este netti- ja videoterapioiden järjestämiseen. Stenbergin mukaan vanhemmatkin ihmiset osaavat käyttää laitteita hyvin.

– Osaaminen on tullut nopeasti vanhempaan väestöön. Ongelmana on kuitenkin se, että joskus hoitoa antavien taito ja halukkuus käyttää etälaitteita on pienempi kuin asiakkaiden.

Hoitoa antavien määrä on pysynyt ennallaan, vaikka hoidon laajuus on kasvanut.

– Pystymme nyt hoitamaan aiempaa enemmän potilaita tilanteessa, jossa useissa osissa maata on huutava pula niin psykiatreista kuin terapeuteista.