Koronapandemian vuoksi moni terapeutti palvelee asiakkaitaan nyt etänä. Yksi etävastaanottoon täysin siirtynyt alan ammattilainen on psykoterapeutti Katri Laine, joka työskentelee lääkärikeskus Terveystalossa ja omalla yksityisvastaanotollaan. Hän suorittaa kaikki asiakastapaamisensa tällä hetkellä puhelin- tai videokeskusteluina.

Laineen terapia-ajat ovat koronaepidemiasta huolimatta melkein täynnä. Vain muutama asiakas on peruuttanut terapia-ajan siksi, että vastaanotto pidetään etäyhteyden avulla.

– Etätyön hyvä puoli on se, että voimme jatkaa työskentelyä, mikä on valtavan hieno asia, Laine sanoo.

Asiakkailta Laine on saanut etätyöskentelystä pääasiassa positiivista palautetta.

– Asiakkaat ovat jännittävät etävastaanottoa etukäteen, mutta valtaosa on kommentoinut, että kokemus on ollut positiivinen, Laine sanoo.

Etätyöskentelyssä on Laineen mielestä terapiatyölle niin hyviä kuin huonoja puolia.

–Onhan se erilaista. Osan kanssa työskentelemme puhelimitse ilman, että näkyy edes videokuvaa. Siinä ovat läsnä vain ääni ja sanat, mikä voi tuntua rauhalliselta ja jopa intiimimmältä, kun toisen puhe kuuluu korvan juuressa, hän kertoo.

Vaikka etävastaanotto voi tuoda uudenlaista läheisyyttä tapaamisiin, niin joskus se voi saada toisen tuntumaan etäisemmältä.

– Joltain osin voi huomata fyysisen läsnäolon puutteen. Se että ollaan samassa tilassa on yksi yhdessäolon elementti. Kasvokkaisissa tapaamisissa myös omat eleet välittyvät paremmin, Laine pohtii.

Siksi etävastaanotot vaativat Laineen mukaan terapeutilta erityisen hyvää keskittymiskykyä ja herkkyyttä asiakkaan tunteille.

Etätyö ei ole terapia-alalla uusi asia. Jotkut terapeutit pitävät terapiavastaanottoa myös normaalioloissa etänä.

–Esimerkiksi silloin, kun etäisyydet ovat pitkät, on terapian toteuttaminen etänä tarpeellinen vaihtoehto, Laine kertoo.

Myös Terveystalossa oli jo valmiiksi käytettävissä tarvittava teknologia ja välineistö, joilla etävastaanotot on mahdollista toteuttaa. Siksi Laineen oli helppo siirtyä nopealla aikataululla etätyöskentelyyn.

Vaikka sopivat puitteet etävastaanoton toteuttamiseksi olisivatkin palvelun tarjoajan puolelta olemassa, voi asiakkaalle sen sijaan olla hankalaa löytää esimerkiksi sopiva tila etäterapialle.

– Itse pidän etävastaanotot työhuoneessa, mutta asiakkaat joutuvat joskus miettimään, missä voisi puhua rauhassa. Kotona saattaa olla puoliso ja lapsia, Laine kertoo.

Usein asiaa on kuitenkin löydetty ratkaisu. Terapiatapaaminen voidaan pitää samalla, kun asiakas käy kävelyllä, tai perhe voi laittaa terapian ajaksi musiikin soimaan.

Vaikka etäterapia on Laineen mielestä tällaisissa poikkeusoloissa hyvä vaihtoehto, hän näkee sen kuitenkin vain väliaikaisena ratkaisuna.

– Alan kaivata sitä itsekin, että ihminen on läsnä myös fyysisesti. Kun ottaa vastaan kuusi asiakasta päivässä, niin se on pitkä aika laitteiden äärellä, hän kertoo.

Laine kertoo, että koronaepidemia ei ole ainakaan vielä kasvattanut hänen terapiapalveluidensa kysyntää. Kriisi ei myöskään Laineen mukaan tunnu vielä lisänneet merkittävästi ihmisten ahdistusta.

– On käynyt ennemminkin niin, että tilanteen ansiosta on saatettu tunnistaa paremmin ne asiat, jotka ovat omassa elämässä hyvin. Jos itsellä on hankalaa ja pitää siksi olla kotona, niin ero oman ja muiden ihmisten elämäntilanteen välillä voi olla nyt pienempi kuin muuten arjessa, hän pohtii.

Laine kuitenkin uskoo, että koronakriisi on varsinkin pitkittyessään haaste ihmisten henkiselle hyvinvoinnille, vaikka kriisin alussa positiiviset vaikutukset korostuisivat.

– Kyllähän tämä heittää varjoja työelämään ja ihmisillä voi olla huoli omista työsuhteista tai niiden jatkuvuudesta, hän sanoo.